Etsintäkuulutus
Vankeuslain vankilaan ja vankilan osastolle sijoittamista koskevien säännösten mukaan vankia ei tule sijoittaa suljetumpaan vankilaan tai vankilan osastoon kuin vankilan järjestys ja turvallisuus sekä vankilassa pitämisen varmuus edellyttävät. Osastolle sijoittamisessa on otettava huomioon muun muassa vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, vangin tai muun henkilön turvallisuus ja rikollisen toiminnan estäminen. Vankeuslain 5 luvun 5 §:n nojalla on mahdollisuus sijoittaa vanki varmuusosastolle sekä kohdistaa vankiin turvaamistoimenpiteitä vankeuslain 18 luvun mukaisesti. Valvontatoimivaltuuksia on mahdollista käyttää vangin yhteydenpitoon vankilan ulkopuolelle vankeuslain 12 luvun kirjeenvaihtoa, puheluita ja sähköistä viestintää koskevien säännösten nojalla sekä vankeuslain 13 luvun tapaamisia ja muita yhteyksiä vankilan ulkopuolelle koskevien säännösten nojalla. Tutkintavankeuslaissa on asiasisällöltään vastaavat säännökset.
Vuodesta 2008 alkaen yhdeksän viranomaista, mukaan lukien rikosseuraamusviranomainen, tekee yhteistyötä törkeän järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi yhteistyöneuvostossa (samverkansrådet). Yhteistyön keskiössä on terrorismin ja rahanpesun vastainen työ sekä hyvinvointivaltiota vastaan kohdistuvan rikollisuuden ehkäisy. Yhteistyön edistämiseksi ja kansallisten linjausten päättämistä varten yhteistyöneuvostolla on ns. operatiivinen neuvosto (operativa rådet), joka koostuu suojelupoliisin, poliisi-, syyttäjä-, talousrikollisuus-, vero-, rikosseuraamus-, ulosotto-, rajavartio-, tulli-, vakuutus-, maahanmuutto- ja työllisyysviranomaisten edustajista. Rikosseuraamusviranomainen on tässä toiminnassa jatkuvassa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Kysymys on rakenteellisesta yhteistyöstä, joka perustuu hallituksen tahtoon, mutta jolle ei ole säädöspohjaa.
Sille, milloin tietoa saa käsitellä Infoflyt-järjestelmässä, on asetettu arviointikriteerejä. Näitä ovat muun muassa rikoksen tyyppi ja vakavuus, rangaistuksen pituus, tekijän rikoshistoria ja aikaisemmat rangaistuksen täytäntöönpanot. Tietojen käsittelyn on oltava aina välttämätöntä.
A EtsintäkuulutusVankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (548/2015) 39 §:n mukaan vankien saatavilla tulee olla luettelo, josta käyvät ilmi vankilan tai sen henkilökunnan toimintaa valvovat viranomaiset sekä ihmisoikeuksien toteutumista valvovat toimielimet, joille vangeilla on kansainvälisten sopimusten mukaan valitus- tai kanteluoikeus. Tutkintavankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (549/2015) 14 §:ssä on vastaavan sisältöinen säännös.
Lakivaliokunnan ja apulaisoikeusasiamiehen kannanottojen perusteella on syytä arvioida, onko vankien käyttöön annettavaa omaisuutta koskeva sääntely riittävän täsmällistä.
Henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 24 §:n 1 momentissa säädettyä teknistä käyttöyhteyttä tai muuta tiedon sähköistä luovuttamista koskeva säännös esitetään kumottavaksi, koska tietojen luovuttamisesta teknisten rajapintojen ja katseluyhteyksien avulla viranomaisten välillä sekä tietojärjestelmien käyttöoikeuksien hallinnasta säädetään yleislakina tiedonhallintalaissa. Rikosseuraamuslaitos on avannut katseluyhteyden poliisille lain mahdollistamalla tavalla.
Tietojen luovuttamisen lähtökohtana on Ruotsissa julkisuus- ja salassapitolaki. Pääsäännön mukaan henkilötiedot ovat salassa pidettäviä, mutta lakiin sisältyy useita poikkeuksia ja myös velvollisuuksia viranomaisille oma-aloitteisesti luovuttaa tietoa muiden viranomaisten käyttöön. Salassa pidettävä tieto voidaan luovuttaa toiselle viranomaiselle, jos on ilmeistä, että tiedon luovuttamisesta seuraava etu on suurempi kuin salassapidon syy. Tämä merkitsee sitä, että viranomaisilla on mainituissa tapauksissa oikeus ja velvollisuus vaihtaa tietoa salassapitosäännösten estämättä.
Voimassa olevien säännösten perusteella on jossain määrin epäselvää, mitä vankilaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä tietoja henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 7 §:n mukaiseen valvonta- ja toimintarekisteriin voidaan kirjata. Vankilaturvallisuuden vuoksi tulisi voida kirjata tietoja tapahtumista tai henkilöistä, joiden voidaan arvioida liittyvän laitosjärjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseen silloinkin, jos tieto ei täytä edellytyksiä turvallisuustietorekisteriin (8 §) kirjaamiseksi.
Vankeuslain 9 luvun 3 §:n nojalla vangin haltuun voidaan antaa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymä maksukortti. Tällä hetkellä vangeille annetaan Rikosseuraamuslaitoksen hankkimat maksukortit, joille maksetaan vankien toimintarahat ja joille esimerkiksi omaiset voivat siirtää rahaa. Kortit annetaan suljetuissa vankiloissa kaikille vangeille ja vankien rahaliikenne vankilassa tapahtuu korttien avulla. Avolaitoksissa vangit voivat käyttää myös omia maksuvälineitään.
Rikosseuraamusviranomaisella ei ole esitutkintavaltuuksia eikä siten esimerkiksi toimivaltaa käyttää pakkokeinolaissa tarkoitettua puhelun salaista kuuntelua.
Sen sijaan vankeuslain 19 lukuun esitetään lisättäväksi säännös Rikosseuraamuslaitoksen oikeudesta myös oma-aloitteisesti ilmoittaa Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien hoidon yhteydessä ilmenneitä tietoja tapahtumista ja henkilöistä, joiden voidaan perustellusti arvioida liittyvän rikolliseen toimintaan. Kyse olisi siitä, että Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet voisivat ilmoittaa toimivaltuuksiensa ja tehtäviensä puitteissa tekemistä tapahtumiin tai henkilöihin liittyvistä havainnoista poliisille. Poliisi esitutkintaviranomaisena arvioi, mikä merkitys tiedolle on annettava.
Rikosseuraamusviranomainen ylläpitää turvallisuustietorekisteriä, jossa sillä on oikeus käsitellä tietoja tutkintavankiloissa ja rikosseuraamusviranomaisen hoitoyksiköissä sekä muussa rangaistusten täytäntöönpanossa suoritettavaa rikoksentorjuntaa, rikosten ennaltaehkäisyä ja rikosten havaitsemista varten. Turvallisuustietorekisterissä saa myös käsitellä tietoja järjestyksen varmistamiseksi tutkintavankiloissa, rikosseuraamusviranomaisen yksiköissä ja rikosseuraamusviranomaisen muussa toiminnassa (asetus rikosseuraamusviranomaisen henkilötietojen käsittelystä rikostietolain alueella, förordning om kriminalvårdens behandling av personuppgifter inom brottsdatalagens område (2018:1746)).
Vankeuslaissa tai tutkintavankeuslaissa ei ole säännöstä vangin tai tutkintavangin etsintäkuuluttamisesta, jos tämä karkaa tai on muuten luvatta vankilan ulkopuolella, vaikka käytännössä näissä tilanteissa vangin tai tutkintavangin etsintäkuuluttaminen on usein välttämätöntä. Muilta osin seuraamusten täytäntöönpanoa koskevissa laeissa on pyritty kattavasti sääntelemään tilanteet, joissa Rikosseuraamuslaitos voi tehdä etsintäkuulutuksen. Sääntelyä olisi perusteltua täsmentää.
Tietojen luovuttamisesta teknisten rajapintojen ja katseluyhteyksien avulla viranomaisten välillä sekä tietojärjestelmien käyttöoikeuksien hallinnasta säädetään 1.1.2020 voimaan tulleessa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (906/2019, tiedonhallintalaki). Yleislakina tiedonhallintalain tarkoituksena on vähentää tarvetta säätää erityislainsäädännössä teknisluonteisesta tietojen luovutustavasta sekä mahdollistaa erityissääntelyn purkamista. Tiedonhallintalaissa säädetään mahdollisuudesta avata katseluyhteys tai tekninen rajapinta viranomaisen tietojärjestelmään.
Valtakunnallisen PTR-rikostiedustelukeskuksen ja alueellisten PTR-rikostiedusteluryhmien toiminta on käynnistetty vuonna 2004. Käynnistämispäätös on tehty valtakunnallisessa PTR-johtoryhmässä. Samalla on sovittu, että kukin PTR-viranomainen sijoittaa PTR-rikostiedusteluyksiköihin päätoimisia virkamiehiään rikostiedustelu- ja rikosanalyysitehtäviin. Virkamiesten sijoittaminen perustuu PTR-viranomaisten keskinäisiin yhteistoimintasopimuksiin (Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annettu valtioneuvoston asetus (1126/2009) ).
Tietosuojavaltuutettu (Datatilsynet) valvoo Infoflyt-järjestelmän käyttöä ja tarkastaa rekisteröidyn pyynnöstä rekisteröityjen tietojen asianmukaisuuden. Tämä ei kuitenkaan koske poliisin turvallisuustietorekisteristä saatuja tietoja. Tietosuojavaltuutettu ei myöskään saa antaa rekisteristä sellaisia tietoja, jotka rikosseuraamusviranomainen tai poliisi on lain mukaan merkinnyt ei-tiedoksi annettaviksi rekisteröidylle.
Poliisilain 4 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan poliisilla on päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä oikeus saada viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat maksutta ja salassapitovelvollisuuden estämättä, jollei sellaisen tiedon tai asiakirjan antamista poliisille tai tietojen käyttöä todisteena ole laissa nimenomaisesti kielletty tai rajoitettu.
Tiedonhallintalaissa säädetään tavasta, jolla tietoja voidaan antaa toiselle viranomaiselle teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla. Oikeudesta luovuttaa tai saada tietoa säädetään edelleen erikseen julkisuuslaissa tai erityislainsäädännössä, kuten Rikosseuraamuslaitoksen ja poliisin henkilötietolaeissa. Tiedonhallintalain sääntely koskee kattavasti kaikkia Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereitä, siis myös turvallisuustietorekisteriä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 19/2012 vp) edellyttänyt, että turvallisuustietorekisterin tietosisällöistä säädetään yksityiskohtaisesti ja tyhjentävästi. Voimassa olevan lain 2 momentissa onkin yksityiskohtainen luettelo turvallisuustietorekisteriin merkittävistä tiedoista. Esityksessä ehdotetaan edelleen, että turvallisuustietorekisterin tietosisältö säädetään yksityiskohtaisesti siten, että sääntely perustuisi vankeuslaissa tai tutkintavankeuslaissa nimenomaisesti säädettyjen toimivaltuuksien käytössä ilmenneisiin sellaisiin tietoihin, jotka liittyvät henkilöihin, joiden voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän rikokseen, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vankeutta.
Rikosseuraamuslaitoksen toimivalta ja toiminta laitosturvallisuuden takaamiseksi on lähtökohtaisesti vankien havaittavissa. Lainsäädännön perusteella Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus tietää esimerkiksi, kenen kanssa vanki on puhelimitse yhteydessä. On myös selvää, että Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunta tekee näkö- ja kuulohavaintoja vangeista, heidän sosiaalisista suhteistaan ja käytöksestään vankilassa. Muun muassa näistä tiedoista ja havainnoista voidaan tehdä laitosturvallisuuteen liittyviä johtopäätöksiä, mikä lienee selvää myös vangeille.
Maksukorttitilin poikkeuksellisuuden automatisoitu yleinen valvonta perustuisi yksinomaan maksutapahtumien lukumääriin tai varallisuusarvoihin. Kyse olisi tosiasiallisesta hallintotoiminnasta. Maksukortin maksutapahtumien lukumääriä ja varallisuusarvoja tulisi voida valvoa valvonnan kohdistuessa tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavaan maksuliikenteeseen. Henkilön yksilöinnin mahdollistavia tietoja ei tässä valvonnassa käytettäisi.