Huostaanoton Estäminen
Huostaanotto Kiireellinen Sijoitus
Kun nuoren oikeus jälkihuoltoon nousee jo hyväksytyn lainmuutoksen (542/2019) nojalla 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen, 20-vuotiaiden jälkihuolto-oikeus jatkuu neljä lisävuotta. Kuntien jälkihuollon järjestämisvelvollisuus jatkuu siten enimmillään 4 vuotta lisää. Mikäli arvioidaan, että nykyisistä jälkihuollettavista kolmasosa eli noin 2670 nuorta täyttäisi 21 vuotta, edellyttäisi tämä kuntien sosiaalityöntekijöiden lisäresursointia arviolta noin 67 henkilötyövuodella.
Huostaanotto Kumoaminen
Valmistelevaa suullista käsittelyä hallinto-oikeudessa koskevan lastensuojelulain 84 §:n 1 momentin viittaus hallintolainkäyttölain 37 §:n 2 momenttiin muutettaisiin viittaukseksi hallintoprosessilain 47 §:ään, joka koskee suullista valmistelua. Lisäksi 84 §:n 2 momentin viittaukset hallintolainkäyttölain 37 ja 38 §:än muutettaisiin viittaukseksi hallintoprosessilain 57 §:ään, jossa säädetään suullisen käsittelyn järjestämisestä. Vaikka hallintoprosessilakiin sisältyy kumotun hallintolainkäyttölain tapaan myös rajoitettua suullista käsittelyä koskeva säännös, on tarkoituksenmukaista muuttaa lastensuojelulain 84 §:n 1 momentin viittaussäännös koskemaan uutta suullista valmistelua koskevaa hallintoprosessilain 47 §:ää. Suullinen valmistelu voitaisiin hallintoprosessilain mukaan järjestää sen selvittämiseksi, mistä asiaan liittyvistä seikoista oikeudenkäynnin osapuolet ovat erimielisiä sekä mitä selvitystä vaatimusten tueksi on esitettävä. Suullisessa valmistelussa ei kuultaisi todistajia eikä asiantuntijoita. Lastensuojelulain 84 § vastaisi siten sisällöltään voimassa olevaa lakia, mutta viittaukset muutettaisiin vastaamaan uutta lainsäädäntöä.
Lapsen Huostaanotto
Voimassa olevan lastensuojelulain mukaan itsenäistymisvarat on annettava itsenäistymässä olevalle nuorelle viimeistään hänen täyttäessään 21 vuotta. Viimesijainen maksuajankohta noudattaa voimassaolevan lain mukaista jälkihuollon ikärajaa. Jälkihuollon ikärajan nostamisesta johtuen lastensuojelulain 77 §:n 3 momenttia tulisi muuttaa siten, että sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä olisi velvollisuus maksaa itsenäistymisvarat nuorelle viimeistään hänen täyttäessään 25 vuotta. Itsenäistymisvarat on edelleen maksettava pääsääntöisesti jälkihuollon päättyessä. Jokaisen nuoren yksilöllinen tilanne on huomioitava maksupäivän osalta jatkossakin. Viimesijaisen maksupäivän säätäminen yhteneväiseksi jälkihuollon ikärajan kanssa mahdollistaisi nuoren tukemisen ja ohjaamisen tarvittaessa myös itsenäistymisvarojen käytössä 25 ikävuoteen saakka. Jos nuori ja sosiaalityöntekijä ovat erimielisiä itsenäistymisvarojen käytöstä tai niiden maksamisesta, asiasta on jatkossakin tehtävä muutoksenhakukelpoinen päätös.
Elatustuki Huostaanotto
Lastensuojelulain muutosesitys oli lausuntokierroksella 3.7.2019–28.8.2019. Lastensuojelulain muutosesityksestä annettiin yhteensä 23 lausuntoa. Pääosa lausunnonantajista piti itsenäistymisvarojen viimesijaisen maksuajankohdan muuttamista perusteltuna muutoksena. Myös valituslupamenettelyn käyttöönottoon lastensuojeluasioissa suhtauduttiin pääosin myönteisesti ja esitystä pidettiin perusteltuna. Lausunnoissa kuitenkin painotettiin samalla, että arvioinnissa ja menettelyyn siirryttäessä on huolehdittava asianosaisten oikeusturvan toteutumisesta. Lausuntopalautteessa tuotiin esille tarve saattaa lakiehdotus perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Esitystä on muokattu lausuntopalautteen mukaisesti. Lausuntopalautteen perusteella esitykseen on lisätty lastensuojelulain 6 §:n mukaista nuoren määritelmää koskeva muutos. Kun jälkihuollon ikäraja nousee 25 ikävuoteen, on tarkoituksenmukaista tarkistaa lastensuojelulain nuoren määritelmää siten, että nuorella tarkoitettaisiin 18–24-vuotiasta.
Hallinto-Oikeus Huostaanotto
On oletettavaa, että jo hyväksytyn hallintoprosessilain johdosta jatkossa valituslupia korkeimpaan hallinto-oikeuteen tullaan myöntämään lastensuojeluasioissa vähemmän, kuin mitä korkeimmassa hallinto-oikeudessa on käsitelty lastensuojeluasioita niiden automaattisen valitusoikeuden aikana. Mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta tulee kuitenkin työllistämään korkeinta hallinto-oikeutta jatkossakin myös lastensuojeluasioiden osalta. Tällä ei arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia korkeimman hallinto-oikeuden osalta.
Huostaanotto Karkaaminen
Valmistelussa on pohdittu mahdollisuutta säätää lastensuojelulaissa poikkeus hallintoprosessilaissa säädettyyn valituslupajärjestelmään ja siten säilyttää vapaa muutoksenhakuoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Poikkeuksen säätämistä on harkittu erityisesti vastentahtoista huostaanottoa ja sijaishuoltoa sekä lapsen tutkimista koskevissa asioissa, joissa korkein hallinto-oikeus toimii ainoana muutoksenhakuasteena.
Avohuolto Sijaishuolto Ja Huostaanotto
Lastensuojelulain muutoksenhakujärjestelmän muutoksen seurauksena päätöksen tai hakemuksen tehneen viranomaisen tulisi hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta hallinto-oikeuden antamaan päätökseen.