Huoltajuusriita

Huoltajuusriita Käräjäoikeus

Huoltajuusriita Narsisti

Ehdotetut säännökset lapsen kuulemisesta henkilökohtaisesti tuomioistuimessa ja asiantuntija-avustajan käyttämisestä apuna lapsen kuulemisessa mahdollistavat uudenlaisten toimintatapojen käyttöönoton. Ehdotettuihin säännöksiin liittyy kuitenkin laaja harkinnanvara. Lisäksi kuulemisessa käytettäisiin apuna samoja asiantuntija-avustajia kuin jo nykyisin tuomioistuinsovittelussa. Nämä seikat ovat omiaan helpottamaan uusien menettelytapojen käyttöönottoa.

Lapsella voi kuitenkin olla vain yksi asuinpaikka väestörekisterissä. Lapsen asuinpaikan kirjaamisesta vuoroasumistilanteissa on säädetty väestökirjanpitolaissa (Folkbokföringslag, 1991:481). Lisäksi Skatteverket on antanut asiasta tarkemman ohjeen. Myös Ruotsissa on lähtökohtana, että lapsen huoltajat saavat päättää, kumman luokse lapsi kirjataan asumaan (lain 7 a §), jos lapsi oleskelee molempien luona suunnilleen yhtä paljon ja vanhemmat pääsevät asiasta yhteisymmärrykseen. Jos nämä kriteerit eivät täyty, lapsi kirjataan Skatteverketin ohjeen mukaan asumaan sen vanhemman luokse, jonka luona tämä asuu enemmän. Jos lapsi kuitenkin asuu yhtä paljon molempien vanhempiensa luona, hänet pidetään kirjoilla vanhempien viimeisessä yhteisessä asunnossa, vaikka lapsi viettäisikin enemmän aikaa toisessa asunnossa. Viime kädessä Skatteverket ratkaisee, minne lapsi kirjataan asumaan. Arviossa otetaan mukaan kokonaistilanne, pysyvyys ja lapsen aiempi asuinpaikka.

Huoltajuusriita Oikeudenkäyntikulujen Korvaua

Esityksessä ehdotetaan muutosta sosiaalilautakunnan selvitystä tekevän virkamiehen tehtäviin ja asemaan oikeudenkäynnissä. Lakiin kirjattaisiin säännös, jossa täsmennettäisiin selvityksen tekijän velvollisuus selvittää lapsen mielipide tarvittaessa lasta henkilökohtaisesti kuulemalla. Selvityksen tekijän olisi myös kerrottava lapselle siitä, että tämä voi halutessaan pyytää tulla kuulluksi tuomioistuimessa. Tuomioistuin voisi kutsua selvityksen tekijän kuultavaksi suulliseen käsittelyyn. Nykyisestä käytännöstä poiketen häntä ei kuultaisi oikeudenkäynnissä todistajana, vaan lapsenhuoltolaissa erityisesti säädettynä kuultavana. Tällä korostettaisiin sitä, että selvityksen tekijä ei edusta kumpaakaan osapuolta. Hänen tehtävänään olisi ennen kaikkea lapsen näkökulman tuominen tuomioistuimen tietoon ja lapsen edun valvominen asiassa.

Helsingin Käräjäoikeus Huoltajuusriita

Lapsenhuoltolakiin ehdotetaan säännöksiä, jotka mahdollistavat yhtenä laissa tarkoitettuna lapsen asumisjärjestelynä sen, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Tieto vuoroasumisesta merkittäisiin väestötietojärjestelmään huollon sisältöä koskevana tietona. Tällä tavoin tehtäisiin näkyväksi järjestely, jossa lapsi asuu tosiasiassa vuorotellen kummankin vanhempansa luona yhtä paljon tai lähes yhtä paljon. Nykyisin vastaava järjestely toteutetaan tapaamisoikeutta koskevia säännöksiä soveltaen, mikä ei anna todellista kuvaa lapsen asumisesta.

Huoltajuusriita Käräjäoikeudessa Maksuton

Lapsilain 45 §:ssä säädetään muun kuin vanhemman tapaamisoikeudesta. Jos lapsen vanhemmista toinen tai molemmat ovat kuolleet, voi tuomioistuin vahvistaa sukulaiselle tai muulle lapselle läheiselle henkilölle tapaamisoikeuden (45 §:n 1 momentti). Esitöiden mukaan tapaamisoikeuden vahvistaminen ei edellytä erityisiä syitä, mutta tapaamisoikeus ei näissä tapauksissa ole yhtä itsestään selvä kuin silloin, kun kyseessä on lapsen vanhempi. Jos jäljellä oleva vanhempi vastustaa tapaamisoikeuden vahvistamista, tulee päätöksenteossa noudattaa erityistä varovaisuutta.

Huoltajuusriita Porvoo

Norjassa hyväksyttiin keväällä 2017 lapsilain muutos, jonka valmistelussa harkittiin vuoroasumisjärjestelyn ottamista lain lähtökohdaksi. Lausuntokierroksen jälkeen tästä vaihtoehdosta luovuttiin, sillä vuoroasumisen ei haluttu olevan automaattinen ratkaisu myös riitaisissa tapauksissa. Lain 36 §:n 1 momentin sanamuotoa muutettiin kuitenkin siten, että vuoroasumisjärjestely mainitaan lainkohdassa ensin. Kyse on pikemminkin asenteita luovasta kuin sisällöllisestä muutoksesta — esitöissä korostetaan, että lapsen etu ratkaisee asumismuodon.

Komplisoitunut Huoltajuusriita

Selvityksen tekijät ovat usein lastenpsykologeja, lastenpsykiatreja tai sosiaalityöntekijöitä. Selvityksen laajuus vaihtelee riippuen tapauksen olosuhteista. Selvitys sisältää yleensä myös suosituksen siitä, miten asia tulisi ratkaista. Selvityksen tekijä voi antaa selvityksensä myös suullisesti oikeuden istunnossa, mutta tällainen on erittäin harvinaista. Yleensä selvitykset annetaan kirjallisina ja selvitys käydään vanhempien kanssa läpi ennen kuin se lähetetään tuomioistuimelle.