Käräjäoikeus

Tiedoksianto Haastemiehen Välityksellä

Käräjäoikeus Tiedoksi Annettava Asiakirja


Ylijohtajan palvelussuhteen ehdot määräytyisivät palkkausta lukuun ottamatta valtion virkaehtosopimusten mukaisesti. Koska kysymys olisi valtion virkamieslain 26 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta virasta, palkkatoimivalta olisi valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 4 momentin mukaan valtiovarainministeriöllä. Ylijohtajan palvelussuhteen ehdoista voitaisiin tehdä valtion virkamieslain 44 §:ssä tarkoitettu sopimus. Sopimuksen ylijohtajan kanssa tekisi valtioneuvosto.

Asiakirjojen Tilaaminen Käräjäoikeus


Edellä jo esiin tuodulla tavalla tuomioistuinten riippumattomuus edellyttää, että ylin päätösvalta virastossa kuuluu tuomarienemmistöiselle johtokunnalle. Sen ja viraston käytännön toiminnasta vastaavan ylijohtajan välisestä toimivallasta voidaan säätää tarkemmin työjärjestyksessä. Johtokunta ei olisi edustuksellinen elin, vaan sen tarkoituksena on huolehtia tuomioistuinlaitoksesta kokonaisuutena. Tästä syystä on pidettävä perusteltuna, että johtokunnassa on riittävä tuomioistuinlaitoksen tuntemus. Se voidaan saavuttaa siten, että johtokunnan tuomarijäsenet edustavat tasapuolisesti eri tuomioistuimia. Tämä huomioon ottaen, käräjäoikeuksien edustusta ei ole perusteltua lisätä siitäkään huolimatta, että niitä on lukumääräisesti eniten.

Ulosotto Järvenpää


Tuomioistuinlain mukaan tuomioistuinta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa päällikkötuomari. Hovioikeudessa ja työtuomioistuimessa päällikkötuomarina on presidentti, hallinto-oikeudessa, markkinaoikeudessa ja vakuutusoikeudessa ylituomari sekä käräjäoikeudessa laamanni. Päällikkötuomari nimitetään tuomioistuinlain mukaan määräajaksi, seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Tuomioistuinta johtaessaan päällikkötuomarin tehtävänä on muun muassa huolehtia tuomioistuimen toimintakyvystä ja sen kehittämisestä, asettaa tulostavoitteet ja huolehtia niiden toteutumisesta sekä valvoa oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta. Hänen tulee myös osallistua lainkäyttötoimintaan siinä määrin kuin hänen muut tehtävänsä sen sallivat.

Rovaniemen Käräjäoikeus


Osa tuomioistuinlaitoksen keskushallintoon liittyvistä tehtävistä on sellaisia, että niihin liittyvää asiantuntemusta tarvitaan sekä oikeusministeriössä että Tuomioistuinvirastossa. Hyvänä esimerkkinä näistä ovat edellä mainitut toimitiloja sekä henkilöstön palkkausta ja virkoja koskevat asiat sekä tulosohjaus. Näiden hoitaminen Tuomioistuinvirastossa edellyttää siten lisäresurssia, mikä on huomioitu viraston henkilöstötarvearviossa.

Joensuun Verotoimisto Yhteystiedot



Oikeudenkäynnistä tuomioistuimissa säädetään tuomioistuinmenettelyä koskevissa laeissa, kuten oikeudenkäymiskaaressa, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) ja hallintolainkäyttölaissa (586/1996) sekä useissa erityislaeissa, kuten oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetussa laissa (646/1974), oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa annetussa laissa (677/2016) ja oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013). Lisäksi hallinto-oikeuksien kokoonpanoista säädetään hallinto-oikeuslaissa (430/1999).

Kärjäoikeus


Edellä todetulla henkilöstömäärällä Tuomioistuinviraston vuosittaiset toimintamenot olisivat karkeasti arvioiden enintään noin 4 miljoonaa euroa. Valtaosa toimintamenoista olisi henkilöstökuluja, joiden määrä suoritusosineen ja sivukuluineen olisi arviolta noin 3,4 miljoonaa euroa vuodessa. Arviossa on otettu huomioon viraston virkarakenteen asiantuntijapainotteisuus. Lisäksi on huomioitu se, että virasto tarvitsee henkilöstöä muun muassa virastopalveluihin, tietotekniseen tukeen, kirjaamoon ja muihin yleisiin tukitoimintoihin, jotka oikeusministeriölle tuotetaan osana valtioneuvostoa.

Keski-Pohjanmaan Käräjäoikeus


Oikeusministeriö vastaa myös tuomioistuinlaitosta koskevista valtioneuvoston toimialaan kuuluvista kehittämishankkeista. Usein näihin hankkeisiin nimetään asiantuntijoita myös tuomioistuimista.