Lohjan Käräjäoikeus
Kuopion Oikeustalo
Tuomioistuimissa hoidetaan monia hallinnollisia tehtäviä, joihin kuluu varsinkin pienissä tuomioistuimissa myös lainkäyttöhenkilöstön voimavaroja. Tällaisia hallinnollisia tehtäviä voitaisiin tietyiltä osin keskittää Tuomioistuinvirastoon. Monet hallintotehtävät eivät ole kuitenkaan kokonaisuudessaan siirrettävissä tuomioistuimista Tuomioistuinvirastoon, minkä vuoksi tuomioistuimet tarvitsevat myös jatkossa riittävät omat hallinnolliset voimavaransa. Tuomioistuinten hallinnollista taakkaa olisi silti mahdollista keventää luomalla Tuomioistuinvirastoon riittävästi erilaisia palvelu- ja tukitoimintoja esimerkiksi henkilöstöhallintoa ja tiedottamista varten. Virasto voisi myös kehittää ja yhtenäistää hallinnollisia käytäntöjä, millä vähennettäisiin turhaa päällekkäistä työtä.
Ulosotto Kouvola
Oikeusministeriön hallintoyksikkö vastaisi edelleen esimerkiksi hallinnonalan yhteisestä henkilöstöhallinnosta sekä hankintatoimen ja tietoturvallisuuden ohjauksesta ja kehittämisestä. Vastaavasti ministeriön talousyksikkö huolehtisi jatkossakin hallinnonalan määrärahaehdotusten ja toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelusta, talousarvion valmistelusta ja toteutumisen seurannasta, tulosohjausprosessista, sekä taloutta koskevista seuranta- ja raportointimenettelyistä. Lisäksi se vastaisi ministeriön ja hallinnonalan yleisistä toiminnan ja talouden kehittämistehtävistä. Tuomioistuimia koskevat kirjanpitoyksikkötehtävät eli maksuliikettä, kirjanpitoa ja muuta laskentatoimea koskevat tehtävät siirtyisivät Tuomioistuinvirastolle. Virasto vastaisi näin ollen myös sisäisen tarkastuksensa ja riskienhallinnan järjestämisestä.
Lapuan Poliisiasema
Tuomioistuinlaitoksen määrärahat ovat noin 2,4 miljardia Norjan kruunua eli noin 268 miljoonaa euroa. Siitä viraston osuus on noin 75 miljoonaa kruunua eli noin 8,2 miljoonaa euroa. Viraston kokonaishenkilöstömäärä on 90—95.
Verotoimisto Nurmes
Tuomioistuinlaitoksen kehittämistä koskevassa selvityksessä (Oikeusministeriön julkaisu 2009:3) ja siinä viitatussa Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietinnössä 2003:3 on käsitelty tuomioistuinten keskushallinnon eri järjestämistapoja Euroopan maissa. Komiteanmietinnössä tuomioistuinlaitoksen keskushallinnon järjestämisen mallit on jaoteltu neljänlaisiin: 1) oikeusministeriöstä hoidettava keskushallinto (esimerkiksi Suomi ja Saksa), 2) oikeusministeriöstä hoidettava keskushallinto, jossa ylimmillä tuomioistuimilla tai ylioikeuksilla on kuitenkin merkittäviä oikeushallinnollisia tehtäviä (esimerkiksi Ranska), 3) oikeusministeriöstä erillinen keskushallintoyksikkö, (esimerkiksi Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) ja 4) tuomarineuvostoon jollain tavalla kytkeytyvä keskushallinto (esimerkiksi Alankomaat). Jaottelu on pelkistetty, ja komiteanmietinnössä korostetaan järjestelmien olevan melko erilaisia kunkin mallin sisälläkin.
Lohjan Verotoimisto
Keskushallinnon erottaminen valtioneuvostosta korostaisi tuomioistuinten riippumatonta asemaa, edistäisi tuomioistuinten hallintotehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista sekä vahvistaisi edellytyksiä tuomioistuinten lainkäyttötoiminnan korkealle laadulle. Virasto pystyisi oikeusministeriötä paremmin vastaamaan tuomioistuinlaitoksen palvelutarpeisiin.
Keravan Asema Pysäköinti
Norjassa yleisiä tuomioistuimia ovat korkein oikeus, kuusi ylioikeutta (lagmannsrett) ja 63 käräjäoikeutta (tingrett). Lisäksi Norjassa on 34 maaoikeutta (jordskifterett). Erityistuomioistuimia ovat Oslo byfogdembete, Utmarksdomstolen for Finnmark ja Finnmarkskommisjonen. Erillisiä hallintotuomioistuimia ei ole. Sen sijaan Norjassa on erilaisia hallinnon sisäistä muutoksenhakua täydentäviä muutoksenhakulautakuntia, joiden ratkaisuun tyytymätön voi saattaa asiansa kanteella käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Turun Käräjäoikeus Päätökset 2021
Edellä todettu koskee myös oikeusministeriön erillisyksiköiden eli hallintoyksikön, talousyksikön, sisäisen tarkastuksen ja tietohallintoyksikön tehtäviä. Myös näissä hoidettavat tehtävät toteutetaan yhteisesti koko ministeriön hallinnonalalle ja tuomioistuimiin kohdistuva osuus on yksinään varsin pieni ja vaikeasti eroteltavissa. Kussakin yksikössä tuomioistuimia koskevien tehtävien hoitamiseen sitoutuu kokonaisuutena arvioiden enintään noin yksi henkilötyövuosi. Tämä työpanos jakautuu useiden eri henkilöiden kesken. Tuomioistuinviraston perustaminen ei poista näitä tehtäviä erillisyksiköiltä taikka vähennä niihin sitoutuvaa työmäärää, vaan tehtävät hoidettaisiin jatkossakin keskitetysti koko hallinnonalalle. Hallinnonalan yhteisiä tehtäviä hoitavista erillisyksiköistä ei näin ollen ole siirrettävissä henkilöstöä Tuomioistuinvirastoon.