Käräjäoikeus

Kerava Käräjäoikeus

Ulosottovirasto Rovaniemi


Lausuntopalaute johtokunnan kokoonpanoa koskevista ehdotuksista oli myös muutoin jossain määrin ristiriitaista. Osa lausunnonantajista piti ehdotettua kokoonpanoa liian laajana toimiakseen tehokkaasti. Jo toimikuntavaiheessa oli esillä vaihtoehto, jossa virastossa olisi ollut ehdotettua suppeampi johtokunta ja tämän lisäksi laajempi edustuksellinen neuvottelukunta. Tällaista mallia pidettiin perusteltuna, koska se varmistaisi tehokkaan päätöksenteon ja poistaisi edellä kuvatut järjestöedustukseen liittyvät mahdolliset intressiristiriidat.

Hämeenlinnan Verotoimisto


Lähes kaikissa tuomioistuimissa on päällikkötuomarin tukena johtoryhmä tuomioistuimen toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä.

Kajaani Käräjäoikeus



Oikeusministeriö huolehtii merkittävässä määrin myös tuomioistuimiin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Oikeusministeriön tehtävät liittyvät esimerkiksi kansainväliseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön, tietopyyntöihin vastaamiseen ja vierailuiden isännöintiin. Edellä jo todetulla tavalla oikeusministeriö huolehtii myös tuomareiden koulutukseen liittyvistä kansainvälisistä tehtävistä.

Helsingin Raastuvanoikeus


Tuomioistuinvirasto on perustettu vuonna 1975. Tuomioistuinvirasto on valtiollinen keskusvirasto, joka toimii hallituksen alaisuudessa samoin kuin muut valtiolliset viranomaiset. Tuomioistuinvirastolla ei ole tuomioistuinten riippumattomuudesta johtuvaa erityisasemaa. Viraston tehtävänä on tukea ja palvella sekä kehittää tuomioistuinlaitosta. Tässä tarkoituksessa viraston tehtävänä on luoda edellytykset tuomioistuinten laadukkaalle ja tehokkaalle toiminnalle, aikaansaada tarkoituksenmukainen resurssijako, edistää ja tukea tuomioistuinten kehitys- ja laatutyötä, edistää lainkäytön saatavuutta ja tietoisuutta siitä sekä edistää tuomioistuinten keskinäistä sekä tuomioistuinten ja muiden viranomaisten välistä yhteistyötä.

Joensuun Verotoimisto


Edellä todetulla tavalla Tuomioistuinviraston päivittäisestä toiminnasta vastaisi Tuomioistuinviraston johtokunnan nimittämä ylijohtaja. Ylijohtaja olisi valtion virkamieslain 26 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu ministeriön alaisen keskusviraston johtaja. Näin ollen Tuomioistuinviraston perustamista valmistelleen toimikunnan ehdotus oli, että Tuomioistuinviraston ylijohtajan kelpoisuusvaatimukset olisivat samat kuin muilla sanotussa lainkohdassa tarkoitetuilla ministeriön alaisten keskusvirastojen johtajilla. Valtion virkamieslain 8 §:n 2 momentin mukaan kelpoisuusvaatimukset tällaiseen virkaan ovat ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito sekä johtamiskokemus. Toimikunta ei siis ehdottanut, että Tuomioistuinviraston ylijohtajalta edellytettäisiin oikeustieteellistä ylempää korkeakoulututkintoa. Toimikunta piti perusteltuna, että viraston ylijohtaja voisi olla myös muu kuin tuomaritaustainen henkilö. Tuomioistuinten tuntemus viraston johdossa turvattaisiin jo sillä, että virastossa ylintä päätösvaltaa käyttävä johtokunta olisi tuomarienemmistöinen.

Ulosotto Varkaus


Esityksessä ehdotetaan perustettavaksi Tuomioistuinvirasto, joka huolehtisi tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä, tuomioistuinten toiminnan kehittämisestä, suunnittelusta ja tukemisesta. Virasto toimisi oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta olisi itsenäinen virasto. Se palvelisi koko tuomioistuinlaitosta.

Verotoimisto Ivalo



Ylijohtaja olisi valtion virkamieslain 26 §:n 4 momentissa tarkoitettu valtion ylimpään johtoon kuuluva virkamies, johon sovellettaisiin valtion virkamieslain säännöksiä. Tästä seuraa, että ylijohtajan virkaan nimitettäisiin valtion virkamieslain 9 a §:ssä säädetyn mukaisesti viiden vuoden määräajaksi, jollei erityisestä syystä olisi perustetta nimittää tätä lyhyemmäksi määräajaksi. Toimikausien lukumäärää ei ole rajattu, joten ylijohtajaksi voitaisiin nimittää uudelleen. Jos sama henkilö tulisi valituksi toiseksi viiden vuoden toimikaudeksi, hän menettäisi sen viran, johon hänet oli nimitetty vakinaisesti, jollei viranomainen erityisistä syistä toisin päätä (valtion virkamieslaki 65 § 2 momentti). Valtion ylimpään johtoon kuuluvana ylijohtajan irtisanomissuoja olisi muista virkamiehistä poikkeava eli hänet voitaisiin valtion virkamieslain 25 §:ssä säädettyjen yleisten irtisanomisperusteiden lisäksi irtisanoa 26 §:n mukaisesti, kun siihen on viran luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy.