Huoltajuuskiista

Huoltajuuskiista Juristi

Huoltajuuskiista Asianajaja Turku

Yksi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien oikeudenkäyntien kestoon vaikuttava seikka on ollut tuomioistuimen sosiaalilautakunnalta pyytämän selvityksen viipyminen. On tärkeää, että tuomioistuimella on käytettävissä lapsen olosuhteita koskevia tietoja ratkaisunsa tueksi ja että selvitys voidaan tarvittaessa laatia perusteellisesti. Lapsen edun mukaista kuitenkin on, että hänen huoltoaan, asumistaan ja tapaamisoikeuttaan koskeva asia ratkaistaan ilman aiheettomia viivytyksiä. Nykyisen tilanteen parantamiseksi ehdotetaan useita säännöksiä jäntevöittämään ja sitä kautta lyhentämään selvitysprosessiin käytettävää aikaa.

Lapsenhuoltolain suhteellisen yleispiirteiset säännökset ovat kestäneet hyvin aikaa ja mahdollistaneet yksilöllisten tilanteiden huomioon ottamisen. Epäkohtia on kuitenkin havaittu. Niistä osa on sellaisia, joita ei voida tai ole tarkoituksenmukaista pyrkiä korjaamaan lainmuutoksilla. Yhteiskunnan muutokset ja kansainväliset sitoumukset huomioon ottaen lainsäädäntöä on kuitenkin tarpeen muuttaa eräiltä osin. Ensinnäkin on tarpeen vahvistaa lapsen mahdollisuuksia osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn. Riidattomissa asioissa menettelyjä on myös mahdollista keventää niin, että oikeudellisesti sitova ratkaisu voitaisiin saada nykyistä laajemmin myös sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella. Perherakenteiden monimuotoistuminen puoltaa sitä, että lainsäädäntö mahdollistaisi myös muiden kuin lapsen biologisten vanhempien huomioon ottamisen lapsen huoltoa, asumista ja tapaamista järjestettäessä.

Huoltajuuskiista Asianajaja Oulu

Tapauksessa Manuello ja Nevi v. Italia (20.1.2015) EIT katsoi perhe-elämän suojan koskevan myös lapsen ja hänen isovanhempiensa välistä suhdetta. Tapauksessa oli kyse lapsen isän vanhemmista, joilta oli evätty heille vahvistettu tapaamisoikeus lapsenlapsensa kanssa sillä perusteella, että heidän poikaansa syytettiin tämän seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsen katsottiin yhdistävän isovanhempansa siihen kärsimykseen, jonka hänen isänsä oli hänelle aiheuttanut. Isä vapautettiin syytteistä myöhemmin. EIT totesi, että tämäntapaisissa tilanteissa on noudatettava hienovaraisuutta. Viranomaisten katsottiin kuitenkin loukanneen hakijoiden perhe-elämän suojaa, koska heidän toimintansa seurauksena isovanhemmat eivät olleet tavanneet lapsenlastaan 12 vuoteen.

Huoltajuuskiista Ei Tapaamissopimusta

Ehdotetun sääntelyn myötä käräjäoikeuksissa käsiteltävien asioiden määrän voidaan olettaa vähenevän jossain määrin, kun lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia voidaan entistä useammin järjestää tuomioistuinkäsittelyn sijasta sopimuksella. Myös uusintakäsittelyjen määrä vähenee. Nämä vähentävät riidattomien asioiden käsittelytarvetta tuomioistuimissa ja säästävät siten jonkin verran tuomioistuinten voimavaroja. Voimavaroja tarvitaan toisaalta niiden uusien tapaamisoikeutta koskevien hakemusten käsittelyyn, jotka koskevat lapsen ja hänelle erityisen läheisen henkilön tapaamisoikeutta.

Huoltajuuskiista Asianajaja Helsinki

Oikeusministeriön tilastojen mukaan käräjäoikeuksissa ratkaistiin vuosina 2015—2017 noin 3 200 lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa vuodessa. Noin puolet hakemuksista koski aiemman huolto- tai tapaamisratkaisun muuttamista. Kaikkien tapausten keskimääräinen käsittelyaika yhteensä oli 6 kuukautta, riidattomien tapausten noin 4 kuukautta ja riitautettujen tapausten noin 9 kuukautta. Käsittelyaika vaihtelee kuitenkin tapauskohtaisesti paljonkin.

Huoltajuuskiista Asianajaja Tampere

Ranskan siviililain mukaan kummankin vanhemman on ylläpidettävä henkilökohtaisia suhteitaan lapseen ja kunnioitettava lapsen suhdetta toiseen vanhempaan (Code Civil, 373—2 artikla). Ranskan siviilioikeudellisia täytäntöönpanomenettelyjä koskevan lain (Code des procédures civiles d’exécution français, L 131—1 — 131—4) mukaan tuomari voi asettaa päätöksen täytäntöönpanon turvaksi sakon uhan. Säännöstä on käytetty esimerkiksi tapaamisoikeutta koskevissa päätöksissä. Valmisteilla olevan lainsäädäntöehdotuksen mukaan tarkoituksena on täsmentää, että tämä yleisesti siviilioikeudellisia asioita koskeva mahdollisuus koskee myös tapaamisoikeutta koskevia päätöksiä.

Huoltajuuskiista Mies

Sosiaali- ja sisäasianministeriö on antanut tapaamisoikeussääntelyä koskevan ohjeen (VEJ nr 11362 af 30/12/2015). Ohjeesta käy ilmi, että em. viranomaisen tulee järjestää tapaaminen tapaamisoikeuden hakijoiden ja sen vanhemman kanssa, jonka luona lapsi asuu, jotta osapuolet pääsisivät tapaamisoikeudesta keskenään vapaaehtoiseen ja lapsen etuun perustuvaan yhteisymmärrykseen. Tarvittaessa viranomaisen tulee tarjota neuvontaa tai sovittelua. Jolleivät osapuolet saavuta asiasta yhteisymmärrystä, viranomainen päättää tapaamisesta lapsen edun mukaisesti. Viranomaisen tulee myös pitää huolta siitä, että lapsen näkökulma huomioidaan prosessissa.