Huoltajuuskiista

Koiran Huoltajuuskiista

Huoltajuuskiista Oikeudenkäynti

Esityksessä ehdotetaan ensinnäkin lisättäväksi tuomioistuimen harkintavaltaa sen suhteen, milloin selvitys on pyydettävä. Tämän lisäksi liiallista selvittämistä pyritään välttämään sillä, että tuomioistuin yksilöi jo etukäteen, mistä kysymyksistä selvitystä erityisesti kaivataan. Yksilöinnillä nopeutetaan asiaan perehtymistä sosiaaliviranomaisessa ja ehkäistään sitä, että asiaa selvitetään liian laajamittaisesti. Yksilöity pyyntö on myös omiaan selkeyttämään koko selvitysprosessia, koska se auttaa myös lapsen vanhempia hahmottamaan, mitkä seikat riidan kohteena olevassa asiassa ovat tuomioistuimen mielestä merkityksellisiä. Sosiaaliviranomainen saisi kuitenkin selvityksessä saattaa tuomioistuimen tietoon myös sellaisia selvitystä tehtäessä esille tulleita lapsen edun arvioimiseen vaikuttavia seikkoja, joista selvitystä ei nimenomaisesti ole pyydetty.

Mahdollisuus määrätä tapaamisoikeuden toteutumatta jäämisen varalle tietyin edellytyksin sakon uhka jo tapaamisoikeudesta tuomioistuimessa päätettäessä turvaa tapaamisoikeuden toteutumista ja jouduttaa mahdollista täytäntöönpanomenettelyä.

Oikeusapu Huoltajuuskiista

Jos huoltaja laiminlyö velvollisuutensa huolehtia lapsen yhteyksistä muihin läheisiin henkilöihin, sosiaaliviranomaiset voivat puuttua asiaan läheisten aloitteesta. Kanneoikeus erityisen läheisen henkilön tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on sosiaalilautakunnalla (15 a §:n 2 momentti). Sosiaalilautakunnan katsotaan olevan taho, joka voi objektiivisesti arvioida kanteen nostamisen tarvetta. Esitöissä korostetaan sitä, että lasta ei tule altistaa tarpeettomille oikeudenkäyneille tai prosesseille. Vanhemmuuslain 6 luvun 15 a §:n mukaan sosiaalilautakunnan on kanteen nostamista harkitessaan kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tarpeeseen tavata isovanhempiaan ja muita lapselle erityisen läheisiä henkilöitä.

Hovioikeus Huoltajuuskiista

Lapsenhuoltolakiin ehdotetaan säännöksiä, jotka mahdollistavat yhtenä laissa tarkoitettuna lapsen asumisjärjestelynä sen, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Tieto vuoroasumisesta merkittäisiin väestötietojärjestelmään huollon sisältöä koskevana tietona. Tällä tavoin tehtäisiin näkyväksi järjestely, jossa lapsi asuu tosiasiassa vuorotellen kummankin vanhempansa luona yhtä paljon tai lähes yhtä paljon. Nykyisin vastaava järjestely toteutetaan tapaamisoikeutta koskevia säännöksiä soveltaen, mikä ei anna todellista kuvaa lapsen asumisesta.

Huoltajuuskiista Olosuhdeselvitys

Riitaisessa asiassa lapsen mielipiteen selvittäminen tapahtuisi nykyiseen tapaan ensisijaisesti sosiaalilautakunnalta pyydettävän selvityksen yhteydessä. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että sosiaaliviranomaisilla on lapsen mielipidettä selvittäessään mahdollisuus keskustella lapsen kanssa useammin kuin kerran ja nähdä lapsi hänen luonnollisessa ympäristössään. Kynnystä lapsen kuulemiseen tuomioistuimessa ehdotetaan kuitenkin alennettavaksi niin, että siihen ei tarvitsisi olla painavia syitä. Lasta voitaisiin kuulla tuomioistuimessa joko sosiaalitoimen selvityksen yhteydessä tapahtuvan kuulemisen lisäksi tai sen sijasta. Edellytyksenä kuulemiselle olisi se, että kuuleminen on asian ratkaisemisen kannalta tarpeen ja lapsi pyytää sitä tai suostuu siihen. Lähtökohtana olisi, että lasta voitaisiin kuulla tuomioistuimessa tämän iästä riippumatta. Alle 12-vuotiasta voitaisiin kuulla kuitenkin vain, jos kuuleminen on välttämätöntä asian ratkaisemiseksi eikä kuulemisesta ole lapselle merkittävää haittaa.

Huoltajuuskiista Juristi

Luotettavia ja ajantasaisia arvioita huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien oikeudenkäyntien kustannuksista on vaikeasti saatavilla. Hankaluutena on se, että toimenpiteiden määrä ja laatu vaihtelevat tapauskohtaisesti erittäin paljon. Myös tuomioistuinten käytännöt vaihtelevat. Niin sanottua asiantuntija-avusteista sovittelua koskevan hallituksen esityksen HE 186/2013 vp vaikutusarvioinnin perusteena käytettiin viimeisimpiin selvityksiin perustunutta arviota, jossa keskimääräisen huoltoriitaoikeudenkäynnin kustannus oli alioikeudessa 3 100—3 300 euroa ja hovioikeudessa 3 500—4 000 euroa. Näihin arvioihin ei sisälly oikeusavusta, sosiaalitoimen selvityksestä, muiden viranomaisten toimenpiteistä, tulkkipalveluista ym. aiheutuvia kustannuksia. Sosiaalitoimen selvityksen hinnaksi arvioitiin 2 400—5 280 euroa selvitystä kohti ja oikeusavun hinnaksi käräjäoikeuskäsittelyn osalta 2 400—3 000 euroa.

Oikeusturvavakuutus Huoltajuuskiistaan

Esitys ei sisällä muutoksia erityislainsäädännössä säädettyjen etuuksien ja oikeuksien määräytymisperusteisiin. Ehdotetut vuoroasumista koskevat säännökset eivät siis vaikuttaisi välittömästi lapsen ja perheen saamien palveluiden ja etuuksien määräytymiseen. Säännösten voimaantulo ei siten ainakaan pääsääntöisesti aiheuttaisi tarvetta muuttaa vuoroasumista koskeviksi päätöksiksi tai sopimuksiksi sellaisia nykyisen lain aikana tehtyjä päätöksiä tai sopimuksia, joissa vuoroasumista tosiasiallisesti vastaava järjestely on vahvistettu laajan tapaamisoikeuden muodossa.