Huoltajuuskiista
Lapsen henkilökohtaisesta kuulemisesta tuomioistuimessa annettaisiin nykyistä tarkemmat säännökset. Säännöksiin sisältyy kuitenkin laajasti harkinnanvaraa. Tällä on pyritty siihen, että kuuleminen voidaan kussakin tapauksessa toteuttaa mahdollisimman lapsilähtöisesti.
Ranskassa on ollut vuodesta 2015 alkaen voimassa uudenlainen menettely avioeroa ja lapsen huoltoa koskevissa asioissa: avioerosta ja vanhemmuudesta voidaan tehdä asianajajan avulla sopimus, jonka notaari hyväksyy. Tällaiset sopimukset ovat täytäntöönpanokelpoisia Ranskassa. Hyväksyessään sopimuksen notaari tarkistaa muodolliset edellytykset eli että asianajaja on ollut mukana, että sopimus täyttää oikeusjärjestyksen perusteiden mukaisuutta koskevan edellytyksen ja että lapselle on annettu mahdollisuus tulla kuulluksi. Menettelyssä lapselle annetaan lomake, jossa kerrotaan, että hänellä on mahdollisuus tulla kuulluksi. Lapsen allekirjoittama lomake palautetaan viranomaiselle. Jos lapsi haluaa tulla kuulluksi, asia siirtyy tuomioistuimen käsittelyyn.
Lapsi ei ole lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa prosessissa asianosainen. Lapsen kuuleminen tapahtuu yleensä sosiaaliviranomaisen välityksellä olosuhdeselvityksen yhteydessä (6 luvun 19 §:n 4 momentti). Lapsen henkilökohtainen kuuleminen tuomioistuimessa on poikkeuksellista: lasta voidaan kuulla jos siihen on erityistä syytä ja jos on ilmeistä, ettei kuuleminen vahingoita lasta (19 §:n 6 momentti). Lasta ei yleensä myöskään kuulla erikseen, kun tuomioistuin vahvistaa vanhempien välisen sopimuksen. Vanhempien välisen sopimuksen katsotaan yleensä olevan lapsen edun mukainen.
Norjan lapsilain 42 §:ssä säädetään molemmille vanhemmille vastuu tapaamisoikeuden toteutumisesta. Lapsilain 44 §:n mukaan molemmat vanhemmat vastaavat tapaamiskustannuksista suhteellisin osuuksin tulojensa mukaan. Kustannuksiin luetaan lapsen matkan lisäksi lapsen viemisestä tai noutamisesta aiheutuvat toisen vanhemman kustannukset. Ainakin tietyissä tilanteissa päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Tapaamisoikeutta koskevaan perustepäätökseen ei voi liittää sakon uhkaa.
Jos isyys tai äitiys tunnustetaan vasta lapsen syntymän jälkeen, sovelletaan nykyisinkin voimassa olevia säännöksiä. Niiden mukaisesti lapsen synnyttänyt äiti on yksin lapsensa huoltaja, jollei muuta sovita tai tuomioistuimen päätöksellä määrätä.
Muilta osin hallituksen esitys vastaa pääosin työryhmän ehdotusta. Lakiehdotuksiin ja niiden perusteluihin on tehty joitain tarkistuksia ja täydennyksiä lausuntopalautteessa esitettyjen yksityiskohtia koskevien huomautusten johdosta.
Esityksen jatkovalmistelu on tehty oikeusministeriössä. Asia on käsitelty kuntalain (410/2015) 13 §:n edellyttämällä tavalla kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa.