Rahanpesu
Vastaavasti kuin valvontaviranomaisille, esityksessä ehdotetaan säädettäväksi Energiavirastolle velvollisuus ilmoittaa epäilyttäviä liiketoimia koskevista havainnoistaan rahanpesun selvittelykeskukselle. Tämä selkeyttäisi rahanpesulain suhdetta suoraan sovellettavaan rekisteriasetukseen, jonka nojalla Energiavirastolla on jo tällainen velvollisuus. Lisäksi päästökauppalakia (311/2011) ehdotetaan muutettavaksi eräiltä osin.
Komissio voi antaa jäsenvaltiolle luvan tehdä kolmannen maan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksessa määritetyn Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen alueellisen soveltamisalan ulkopuolella olevan alueen kanssa sopimuksia, joissa myönnetään poikkeuksia asetuksen soveltamista, jotta kyseisen maan tai alueen ja asianomaisen jäsenvaltion välisiä varainsiirtoja voidaan käsitellä jäsenvaltion sisäisinä varainsiirtoina. Tarkemmista edellytyksistä tällaisen luvan myöntämiselle säädetään asetuksen 24 artiklassa.
Voimassa olevalla rahanpesulailla on jo ollut myönteisiä vaikutuksia ja viime vuosien aikana epäilyttäviä liiketoimia koskevat ilmoitukset ovat lisääntyneet. Ilmoituksia Suomessa antavat erityisen runsaasti pankki-, vakuutus- ja maksupalvelujen tarjoajat sekä rahapeliyhteisöt, mutta myös arvotavarakauppiaat ovat tehneet huomattavan määrän ilmoituksia. Viranomaisista erityisesti Tullin tekemät ilmoitukset ovat lisääntyneet. On huomattava, että epäilyttäviä liiketoimia koskevat ilmoitukset eivät vielä tarkoita, että asiaan liittyisi rikosepäily. Rikostutkintaan johtaa ainoastaan pieni osa ilmoituksista. Rikosilmoitusten ja tuomioiden määrässä on jossain määrin vaihtelua, mutta lukumääriä voidaan pitää melko vakaina voimassa olevan lain myötä. Suomi ei ole saanut viimeisessä FATF:n seurantaraportissa myöskään näiden osalta huomattavaa kritiikkiä. Rahanpesusta on kuitenkin tullut entistä ammattimaisempaa ja monimuotoisempaa, ja varojen kätkeminen on entistä nopeampaa ja tehokkaampaa. Tästä syystä erityisesti 2. lakiehdotuksella pyritään parantamaan rahanpesun selvittelykeskuksen edellytyksiä vaihtaa tietoja toimivaltaisten viranomaisten kanssa sekä selvitellä monimutkaisempia ja ammattimaisempia rahanpesuepäilyjä. Esityksen 2. lakiehdotuksella pyritään myös täydentämään jo hyväksyttyjä rikoslain (356/2016) ja pakkokeinolain (357/2016) muutoksia, joiden myötä on laajennettu mahdollisuuksia tuomiota rikoksen tuottama hyöty menetetyksi valtiolle.
Esityksen 1. lakiehdotukseen ei voimassa olevasta laista poiketen sisältyisi viittauksia rahanpesulain soveltamiseen ja sen mukaiseen valvontaan Ahvenanmaalla rahapelitoiminnan osalta, ottaen huomioon Ahvenanmaan itsehallintolain toimivallanjakosäännökset ja Ahvenanmaan valtuuskunnan lausunnon (Nr 15/16, 13.7.2016). Lausunnossaan sisäministeriölle valtuuskunta on katsonut, että direktiivi sisältää säännöksiä, joiden tarkoituksena on suojata rahoitusjärjestelmää estämällä, paljastamalla ja selvittämällä rahanpesua ja terrorismin rahoittamista. Tästä syystä valtuuskunnan näkemyksen mukaan direktiivi kuuluu lähinnä setelinantoa ja valuuttaa sekä pankki- ja luottolaitoksia koskeviin oikeudenaloihin, jotka kuuluvat valtakunnan lainsäädäntövaltaan itsehallintolain 27 §:n 37 kohdan ja 29 §:n 5 kohdan mukaan. Teot on kriminalisoitu rikoslain 32 ja 34 a luvussa. Direktiivi liittyy myös muihin oikeudenaloihin, jotka kuuluvat lähinnä valtakunnan toimivaltaan. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat lisäksi muun muassa rahapelipalvelujen tarjoajat ja kiinteistönvälittäjät, jotka kuuluvat maakunnan toimivaltaan. Myös rahapelipalvelujen tarjoajia ja kiinteistönvälittäjiä koskevat kuitenkin rikoslain rangaistussäännökset muun muassa rahanpesun osalta, ja yleisesti rahanpesuun sovellettavat valtakunnan lainsäädännön säännökset koskevat myös niiden toimintaa. Sen vuoksi rahanpesulainsäädännön mukaisesta valvonnasta vastuu olisi itsehallintolain 30 §:n mukaan lähtökohtaisesti valtakunnan viranomaisilla. Ottaen huomioon, että Ahvenanmaan maakuntalainsäädännössä säädetään rahapelitoiminnasta ja sen valvonnasta sekä kiinteistönvälittäjien rekisteröinnistä, tarkoituksenmukaisena pidetään, että näiden elinkeinonharjoittajien osalta toimivalta valvoa ehdotetun rahanpesulainsäädännön noudattamista siirrettäisiin itsehallintolain 32 §:ssä tarkoitetulla sopimusasetuksella Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle tai tämän alaiselle viranomaiselle.
- ohjelman toimeenpanon ja toteutettavien kokonaisuuksien jatkuvan ylläpidon ja valvonnan edellyttämät ohjaus- ja hallinta-mallit.
Patentti- ja rekisterihallitus. PRH:lle esityksen arvioidaan aiheuttavan työvoiman tarvetta 2 henkilötyövuoden verran vuosille 2017 ja 2018 uusien tehtävien myötä. Kaikkien edunsaajien rekisteröintiä koskevien ilmoitusten ollessa sähköisiä PRH:n työmäärän ei ennakoida kasvavan merkittävästi, joten ilmoitusten käsittelyyn tarvittavan henkilöstön lisäykselle ei arvioida olevan tarvetta. Kasvava ilmoitusmäärä lisää kuitenkin neuvonnan tarvetta uusissa asiaryhmissä, mikä edellyttää 2 henkilötyövuoden lisäystä neuvontatehtävissä. PRH:n yhteydessä toimiviin Tilintarkastuslautakuntaan tai Tilintarkastusvalvontaan ei esitetä lisäresursseja.
Euroopan valvontaviranomaiset antavat viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2017 toimivaltaisille viranomaisille sekä luotto- ja finanssilaitoksille ohjeet huomioon otettavista riskitekijöistä ja toteutettavista toimenpiteistä sellaisissa tilanteissa, joissa on asianmukaista toteuttaa yksinkertaistettua tai tehostettua asiakkaan tuntemisvelvollisuutta (17 artikla ja 18 artiklan 4 kohta).