Rahanpesu
Soveltamisalan poikkeuksen piiriin kuuluvia toimintoja täsmennettäisiin neljännen rahan-pesudirektiivin 2 artiklan 3—7 kohdan mukaisesti.
FATF:n suosituksiin perustuvan neljännen rahanpesudirektiivin voimaan saattaminen edellyttää merkittäviä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Suomen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeva lainsäädäntö ei vastaa kaikilta osin FATF:n uusia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan suosituksia. Kansallista lainsäädäntöä on tarkistettu FATF:n vuonna 2007 suorittaman maatarkastuksen jälkeen, mutta kaikkia FATF:n viimeisimmässä seurantaraportissa (vuodelta 2013) esiin tuomia toimenpidesuosituksia ei ole toteutettu, vaan niiden harkinta on jätetty lainsäädännön uudistamisen yhteyteen.
Ilmoitukseen ei myöskään liitettäisi selvityksiä omistuksen tai määräysvallan perusteesta. Sen lisäksi, että menettelystä tehdään yksinkertainen, edellyttää edellä mainittu ilmoitusmäärän käsittely lisäksi sitä, että ilmoitusten tekeminen ohjataan YTJ:n sähköiseen asiointipalveluun. Tehdyn arvion mukaan käsittelymaksuilla voidaan vähäisessä määrin ohjata asiakkaita sähköisen asiointipalvelun käyttöön, kuten PRH:n nykyisillä maksuilla tehdään. Ilmoitusmääriin nähden riittävän tehokasta ohjausvaikutusta ei pystytä saavuttamaan pelkästään paperi-ilmoitusten ja sähköisten ilmoitusten hinnoittelulla (katso PeVL 35/2010 vp). Jos sähköisen asioinnin osuus olisi alkuvaiheessa muita PRH:n palveluja vastaava 25—30 prosenttia, PRH:ssa jouduttaisiin rekrytoimaan paperi-ilmoitusten käsittelyyn merkittävästi lisähenkilöstöä. Sen seurauksena ilmoituksista olisi perittävä käsittelymaksuja, joilla katettaisiin syntyvät kustannukset. Yrityksille aiheutuvien kulujen ja hallinnollisen taakan vähentämiseksi ehdotetaan, että edunsaajatietoja voisi ilmoittaa rekisteriin vain sähköisesti.
Asiakkaan tuntemista koskevassa luvussa suurimmat muutokset voimassa olevaan lakiin liittyvät riskiperusteiseen lähestymistapaan ja muihin neljännen rahanpesudirektiivin täytäntöönpanon edellyttämiin muutoksiin. Ilmoitusvelvollisen olisi huomioitava asiakkaan tuntemisvelvollisuutta täyttäessään asiakkaaseen liittyvät riskitekijät, tuotteeseen, palveluun, maksuliikenteeseen tai toimitustapaan liittyvät riskitekijät ja maantieteelliset riskitekijät.
Laissa perintätoiminnan luvanvaraisuudesta (517/1999) säädetään, että aluehallintoviraston on kiellettävä perintätoiminta, jota harjoitetaan ilman mainitussa laissa säädettyä toimilupaa. Kielto voidaan erityisestä syystä kohdistaa myös perintätoiminnan harjoittajan palveluksessa olevaan henkilöön tai muuhun, joka toimii hänen lukuunsa. Lisäksi aluehallintoviraston on peruutettava toimilupa, jos mainitun lain 12 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Jos toimiluvan peruuttaminen olisi olosuhteisiin nähden kohtuutonta, aluehallintovirasto voi sen sijasta antaa toimiluvan haltijalle kirjallisen varoituksen.
Laissa täsmennettäisiin erikseen edellytyksiä, joiden nojalla aluehallintovirasto arvioi rekisteröitäväksi hakeneen valuutanvaihtotoimintaa harjoittavan ja yrityspalveluiden tarjoajan johdon ja merkittävien omistajien luotettavuutta.
Suomessa terrorismintorjunta perustuu kaikkien turvallisuusviranomaisten lisäksi muiden viranomaisten tiiviiseen, jatkuvaan ja johdonmukaiseen yhteistyöhön. Yhteistyöllä optimoidaan resurssien käyttö muun muassa tehokkaan viranomaisten välisen tiedonvaihdon kautta. Samalla varmistetaan, että terrorismin analysoitu, korkealaatuinen sekä oikea-aikainen uhka-arvio on toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä. Viranomaistoiminnan lisäksi yksityinen sektori ja kansalaisyhteiskunta tuottavat paljastamisessa tarvittavaa tietoa. Suomessa päävastuu terroristisen rikollisuuden torjunnasta on poliisilla. Suojelupoliisin tehtävänä on tunnistaa, ennalta estää ja torjua terrorismia Suomessa, ylläpitää terrorismin tilannekuvaa sekä laatia terrorismin uhka-arvioita. Suojelupoliisi on terrorismin rahoittamisen torjunnassa, turvallisuusselvitysmenettelyssä sekä kyberuhkien torjunnassa keskeinen viranomainen. Keskusrikospoliisin terrorismintorjuntaan kytkeytyvät tehtävät painottuvat terrorismirikoksen aikaiseen ja sen jälkeiseen toimintaan sekä terrorismin rahoittamisen estämiseen ja selvittämiseen liittyviin rahanpesun selvittelykeskuksen tehtäviin.