Rahanpesu

Rahanpesu Rangaistus

Rahanpesun Valvontarekisteri

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on ottanut lausunnoissaan kantaa henkilötietojen käsittelyyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa koskevan perustuslain 10 §:n kannalta (katso esimerkiksi PeVL 18/2012 vp, PeVL 14/2009 vp, PeVL 11/2008 vp, PeVL 51/2002 vp, PeVL 21/2012 vp). Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan lainsäätäjän liikkumavaraa rajoittaa tämän säännöksen lisäksi myös se, että henkilötietojen suoja osittain sisältyy samassa momentissa turvatun yksityiselämän suojan piiriin. Kysymys on kaiken kaikkiaan siitä, että lainsäätäjän tulee turvata tämä oikeus tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän kokonaisuudessa. Edunsaajatietojen rekisteröinti ja tietojen julkisuus ovat merkityksellisiä perustuslain 10 §:n 1 momentin kannalta. Tärkeinä sääntelykohteina on perustuslakivaliokunnan käytännössä pidetty rekisteröinnin tavoitetta, rekisteröitävien henkilötietojen sisältöä, niiden sallittuja käyttötarkoituksia, tietojen luovutettavuutta ja tietojen säilytysaikaa sekä rekisteröidyn oikeusturvaa samoin kuin näiden seikkojen sääntelemisen kattavuutta ja yksityiskohtaisuutta lain tasolla (katso PeVL 25/1998 vp, s. 2/II). Tietosuojan perus-periaatteisiin kuuluu myös vaatimus määritellä henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, johon liittyy läheisesti niin sanottu käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate. Henkilötietojen käsittelyn yleisestä suunnitteluvelvollisuudesta ja käyttötarkoitussidonnaisuudesta säädetään henkilötietolain (523/1999) 6 ja 7 §:ssä. Käyttötarkoitussidonnaisuusperiaatteen mukaan tiettyyn tarkoitukseen kerättyjä henkilötietoja saa käyttää tai muutoin käsitellä vain tavalla, joka ei ole yhteensopimaton alkuperäisten käsittelyn tarkoitusten kanssa.

Tilastokeskuksen yritystilastojen ja PRH:n kaupparekisterin mukaan suurin osa suomalaisista yrityksistä on yrityksiä, jotka työllistävät 1–4 työntekijää, vaikka laskuun ei otettaisi mukaan elinkeinonharjoittajia. Tällaisia yrityksiä on tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista oikeushenkilön muodossa toimivista yrityksistä. Näiden alle viiden työntekijän yritysten omistajuusrakenne on yleensä selkeä. Usein tällaisella yrityksellä onkin selkeästi yksi omistaja. Tällaisille pienille yrityksille ei keskimäärin aiheudu suuria kustannuksia edunsaajien rekisteröinnistä, koska niiden omistaja- ja edunsaajarakenne on selkeä ja koostuu yleensä hyvin pienestä määrästä tosiasiallisia edunsaajia.

Rahanpesu Poliisi

Terrorismin rahoittamisen estäminen liittyy laajemmalti terroristisen rikollisuuden torjuntaan. Terrorismi ja väkivaltaisten ääriliikkeiden uhka on kohonnut EU:ssa. Uhka on ennen kaikkea moninainen, sirpaleinen ja vaikeasti ennakoitava. Tällaisesta väkivaltaisesta toiminnasta ovat yhä useammin vastuussa pienet ryhmät tai yksittäiset toimijat, jotka saavat innoitteensa monenlaisista lähteistä. Erilaisia verkkoviestinnän välineitä käytetään yhä enemmän terroristisiin värväystarkoituksiin ja terroristisen propagandan levittämiseen. Radikalisoituminen voi olla hyvinkin nopeaa ja se voi tapahtua lähes yksinomaan verkon väkivaltaisen materiaalin innoittamana. Viime vuosina useita suomalaisia tai Suomessa asuvia on matkustanut taistelemaan konfliktialueille terroristisessa tarkoituksessa. He saavat taistelukoulutusta ja mahdollisesti radikalisoituvat entisestään ja saattavat palattuaan uhata EU:n sisäistä turvallisuutta. Lisäksi konfliktialueilta palanneet henkilöt voivat osallistua myös erilaisiin terrorismin tukitoimiin, kuten värväykseen. Näihin ilmiöihin saattaa liittyä terrorismin rahoittamista, josta osa tapahtuu hyödyntämällä internetissä käytettäviä palveluita. Suomeen kohdistuvan organisoituneen terrorismin uhka arvioidaan edelleen vähäiseksi.

Rahanpesu Tuomio

Rikoslain 32 luvussa säädetään kätkemis- ja rahanpesurikoksista. Rangaistavaksi on säädetty rahanpesu, törkeä rahanpesu, salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi ja tuottamuksellinen rahanpesu. Rahanpesulla tarkoitetaan rikoslain 32 luvun 6 §:n mukaan toimintaa, jossa joku ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää, välittää tai pitää hallussaan rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset. Rahanpesulla tarkoitetaan myös toimintaa, jossa joku peittää tai häivyttää rikoksella hankitun omaisuuden, rikoksen tuottaman hyödyn taikka näiden tilalle tulleen omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvat määräämistoimet tai oikeudet taikka avustaa toista tällaisessa peittämisessä tai häivyttämisessä. Enimmäisrangaistus rahanpesusta on kaksi vuotta vankeutta.

Rahanpesu Luottokortilla

Asianajajista annetun laissa säädetään, että valvontalautakunnan on määrättävä kurinpidollinen seuraamus, jos asianajajan todetaan valvonta-asian käsittelyssä ilmitulleiden seikkojen johdosta menetelleen mainitun lain 5 §:n 1 momentin vastaisesti. Jos asianajaja menettelee epärehellisesti tai muulla tavalla tehtävässään tahallaan loukkaa toisen oikeutta, hänet on erotettava asianajajayhdistyksen jäsenyydestä. Jos asianajajan menettelyyn liittyy lieventäviä seikkoja, hänen maksettavakseen voidaan määrätä seuraamusmaksu tai antaa hänelle varoitus. Jos asianajaja menettelee muulla tavalla hyvän asianajajatavan vastaisesti, hänelle on annettava varoitus taikka huomautus. Seuraamusmaksu on vähintään 500 euroa ja enintään 15 000 euroa.

Rahanpesu Esimerkki

Toiseksi on arvioitu kysymystä tosiasiallisia edunsaajia koskevien tietojen käyttötarkoitussidonnaisuudesta. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan intressit eivät sinänsä edellyttäisi laajempaa pääsyä tietoihin kuin 1. ja 2. lakiehdotuksessa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten ja 1. lakiehdotuksessa tarkoitettujen ilmoitusvelvollisten mahdollisuudet käyttää niitä. Toisaalta Suomessa on omaksuttu rahanpesun torjuntaan laaja-alaisempi lähestymistapa ja Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksella on jo nykyisellään mahdollisuus hankkia ja luovuttaa tietoja myös silloin, kun on tarve selvittää rahanpesuepäilyyn liittyvää mahdollista esirikosta. Lisäksi Suomessa rahanpesun esirikokseksi voidaan katsoa mikä tahansa rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko, joka voi tuottaa taloudellista hyötyä. Suomessa talousrikokset ovat kuitenkin yksi merkittävimmistä rahanpesun esirikostyypeistä. Valtioneuvosto antoi 28.4.2016 periaatepäätöksen kansalliseksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi vuosille 2016–2020. Rahanpesurikosten torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma on myös Suomessa yksi strategiaan liittyvän toimenpideohjelman sisältämistä toimenpiteistä, jonka tavoitteena on viranomaisten toimenpiteitä tehostamalla puuttua harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöihin ja asenteisiin ennakoivasti. Vaikka harmaan talouden toimijoille on tyypillistä se, että lainsäädännön velvoitteita ei noudateta, harmaan talouden ja talousrikosten torjuntatavoitetta voi osaltaan edistää myös rekisteröityneiden yritysten ja muiden yhteisöjen omistusosuuksien ja päätösvallan läpinäkyvyys laajemmin siten, että tiedot olisivat myös muiden viranomaisten käytettävissä. Tätä voitaisiin siten pitää minimitavoitteena, ottaen huomioon yhteiskunnallisen intressin torjua harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Toisaalta rikoksentorjunnan intressit eivät edellyttäisi välttämättä tätä laajempaa tietoihin pääsyä. Ottaen toisaalta huomioon edellä mainitun teknisen ratkaisun keskitetyn rekisteröinnin järjestämisestä sekä asianomaisia kantarekistereitä koskeviin tietoihin liittyvät säännökset niiden julkisuudesta, esityksessä on kuitenkin päädytty ehdottamaan kantarekistereitä koskevan lainsäädännön mukaista pääsyä tietoihin. Tosiasiallisia edunsaajia koskevien tietojen kerääminen on neljänteen rahanpesudirektiivin perustuva velvoite, mutta valittu ratkaisu tarkoittaisi, että myös rekisteröitävien uusien tietojen käyttötarkoitus olisi direktiivissä säädettyä minimiä laajempi. Edunsaajien rekisteröintiin liittyviä vaikutuksia on kuitenkin tarpeen arvioida yksityiskohtaisesti, mukaan lukien vaikutukset perusoikeuksien suojaan. Valitun ratkaisun suhdetta yksityisyyden suojaan arvioidaan tarkemmin yksityiskohtaisten perustelujen luvussa 2.2. Järjestelmiä kehitettäessä on erityisesti otettava huomioon tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät vaatimukset, mukaan lukien kysymys siitä, millä tavalla tiedot olisi asetettava saataville.

Törkeä Rahanpesu Tuomiot

Toimivaltainen valvontaviranomainen voisi enintään viiden vuoden määräajaksi kieltää henkilöä toimimasta ilmoitusvelvollisen hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä, toimitusjohtajana tai toimitus-johtajan sijaisena taikka muuna ylimpään johtoon kuuluvana laissa tarkemmin säädettyjen edellytysten täyttyessä. Lisäksi toimivaltainen valvontaviranomainen voisi muun lainsäädännön nojalla rajoittaa ilmoitusvelvollisen toimiluvan mukaista toimintaa tai perua toimiluvan.