Elatusvelvollisuus

Avioeron Jälkeen Elatusvelvollisuus

Elatusvelvollisuus Ja Opiskelukuluihin

Elatustukilaki vastaisi suurelta osin sisällöllisesti elatusturvalakia. Merkittävimmät muutokset aiheutuisivat toimeenpanijan vaihtumisesta kunnista Kansaneläkelaitokseksi. Elatustuen rahoitusvastuu siirtyisi valtiolle. Elatustukilaissa säädettäisiin myös Kansan eläkelaitoksen oikeudesta saada elatustukea ja elatusavun perintää koskevia tietoja.

Jatkettu Elatusvelvollisuus

Laki eräiden elatusapujen sitomisesta elin kustannuksiin ehdotetaan uudistettavaksi kokonaan. Elatusapu ja elatustuki sidottaisiin jatkossa elinkustannusindeksiin siten, että etuuden määrät tarkistettaisiin vuosittain indeksissä tapahtunutta nousua vastaavaksi. Uudistuksen toivotaan parantavan yksinhuoltajien taloudellista tilannetta ja vastaavan paremmin lapsen ja elatustuen saajan tarpeita. Elatusavun ja elatustuen määrät seuraisivat nykyistä joustavammin ja ilman viivettä tapahtunutta kustannusten kehitystä. Tätä tukisi myös ehdotetun uudistuksen periaate, jonka mukaan korotus koskisi nykyisestä poiketen myös edellisen korotuksen jälkeen tehtyjä uusia elatussopimuksia ja päätöksiä.

Elatusvelvollisuus 18 Vuoden Jälkeen

Lausuntokierroksen jälkeen esitysluonnosta on korjattu sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston, oikeusministeriön, Tilasto keskuksen, Vantaan kaupungin ja Helsingin ulosottoviraston antamien yksittäisten, lähinnä teknisluontoisten tarkennusehdotusten mukaisesti. Lisäksi ehdotetun elatustukilain 21 §:n 2 momentin mukaista tulorajaa, jolla elatusvelvollista pidetään maksukyvyttömänä ja 8 §:n 2 momentissa säädettyä tulorajaa, jolloin lapsen katsotaan itse elättävän itsensä asuessaan itsenäisesti, päätettiin korottaa lausuntojen perusteella. Samalla 21 §:n 2 momenttiin lisättiin tulorajan korotus elatusvelvollisen huollettavana olevien muiden lasten osalta. Lausujista Helsingin ja Vantaan kaupungit, oikeusministeriö ja Elatusvelvollisten Liitto pitivät aiempia tulorajoja liian alhaisina.

Elatusvelvollisuus Eron Jälkeen

Uudistuksen tavoitteena on lisäksi täsmentää ja yksinkertaistaa eräitä elatustuen maksamiseen ja toimeenpanoon liittyviä säännöksiä. Esityksen tavoitteena on nykyisen lain tavoin ensisijaisesti turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen. Keinot tämän tavoitteen toteutumiseksi ovat elatustuen maksaminen Kansaneläkelaitoksen toimesta valtion varoin sekä siihen liittyvät toimenpiteet elatusavun perimiseksi. Ehdotettu elatustukilaki vastaisi suurelta osin sisällöllisesti voimassa olevaa elatusturvalakia. Merkittävimmät muutokset aiheutuisivat toimeenpanijan vaihtumisesta kunnista Kansaneläkelaitokseksi. Elatustuen rahoitusvastuu siirtyisi valtiolle.

Lasten Elatusvelvollisuus Avoliitossa

Kunnan takautumissaatavaa ei peritä siltä osin kuin elatusavun suorittamatta jättäminen on johtunut elatusvelvollisen maksukyvyttömyydestä. Toimielin päättää takautumissaatavan perimättä jättämisestä elatusvelvollisen hakemuksesta tai omasta aloitteestaan. Vuonna 2006 vapautusta elatustukivelasta haki 10 379 elatusvelvollista. Yli 90 prosenttia hakemuksista on vuosittain hyväksytty kokonaan tai osittain. Vapautushakemuksia hyväksyttiin vuonna 2006 runsaan 18 miljoonan euron edestä.

Puolison Elatusvelvollisuus Avoliitossa

Ulosottolaki (37/1895) on kumottu 1 päivänä tammikuuta 2008 voimaan tulleella ulosottokaarella (705/2007). Ulosottokaareen sisältyy joitakin elatusavun perintää koskevia erityissäännöksiä, joita uudistettiin jo edellä mainitun elatusavun perintää koskevan uudistuksen yhteydessä. Vuoden 1999 alusta lukien parannettiin mahdollisuutta periä saatava elatusvelvollisen palkasta poistamalla kolmen vuoden rajoitus elatusavun ulosotosta. Lisäksi elatusavun etuoikeutta parannet tiin suhteessa elatusvelvollisen muihin velkojiin. Elatusapujen perintä on ulosottokaaren mukaan tavanomaista ankarampaa. Jos perinnässä on kuukausittain erääntyvä elatusapu, ulosmitata voidaan säännönmukaista määrää suurempi osuus (ulosottokaari 4 luku 54 §) velallisen nettotulosta, jos se on tarpeen palkan maksukautta vastaavan elatusavun suorittamiseksi. Velalliselle on kuitenkin aina jätettävä kolmasosa palkasta eikä suoja osuutta (yksin asuvalla 597 euroa kuukaudessa vuonna 2008) saa ulosmitata. Vapaa kuukausia velalliselle, jolta peritään elatusapuja, voidaan myöntää vain painavista syistä.

Lasten Elatusvelvollisuus Avioliitossa

Suomalaista elatustukea vastaava järjestelmä kuuluu kaikkien Pohjoismaiden sosiaali- turvajärjestelmiin. Ruotsissa elatustukea vastaavasta etuudesta (underhållsstöd) säädetään elatustukilaissa (Lagen 1996:1030 om un derhållstöd). Etuuden määrä on vuonna 2007 ollut Ruotsissa 1 273 kruunua kuukaudessa. Ruotsissa perhe-etuuksissa toimivaltainen viranomainen on etuuden saajan asuinpaikan vakuutuskassa (försäkringskassa). Elatusavun kotimaanperinnästä vastaa elatusvelvollisen kotipaikan paikallistoimisto. Försä kringskassa on hallinnollisesti yhtenäinen, noin 20 läänintoimistoon ja 240 paikallistoimistoon jakautunut toimielin.

Avioeron Jälkeen Elatusvelvollisuus