Elatusvelvollisuus

Elatusvelvollisuus Avioliitto

Avioliitto Elatusvelvollisuus

Perusteettomasti maksetun elatustuen takaisinperintää koskevia päätöksiä tehtiin vuonna 2006 yhteensä 1 700 kappaletta. Takaisinperittäviksi päätettyjen elatustukien kokonaismäärä oli noin 0,6 miljoonaa euroa. Takaisin saatiin perityksi vuoden aikana noin 0,3 miljoonaa euroa.

Mitä Tarkoittaa Elatusvelvollisuus

Kansaneläkelaitos on alustavien arvioidensa mukaan katsonut jatkossa tarvitsevansa elatustuen toimeenpanon ja perinnän hoitamiseen noin 100 henkilötyövuotta. Henkilöstökustannusten määräksi Kansaneläkelaitos on arvioinut noin 4,8 miljoonaa euroa. Elatustuen toimeenpanon ja perinnän keskittäminen Kansaneläkelaitokselle mahdollistaa etuuden toimeenpanon nykyistä pienemmillä henkilöstöresursseilla. Käytännössä elatustukihakemusten vastaanotto ja tukipäätöksen tekeminen olisi mahdollista kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimipisteiden kautta.

Elatusvelvollisuus Takautuvasti

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskuksen Stakesin ylläpitämän Lapsen elatus ja huolto tilaston mukaan elatustuen piirissä oli vuoden 2006 lopussa lähes 98 600 lasta. Vuonna 2000 alkanut elatustukea saavien lasten määrän väheneminen jatkui. Edellisestä vuodesta elatustukea saavien lasten määrä väheni neljällä prosentilla. Elatustukea maksettiin kaikkiaan 136,1 miljoonaa euroa.

Aviopuolisoiden Elatusvelvollisuus Maksuvara

Ne henkilöt, jotka eivät käytävien neuvottelujen tuloksena siirry Kansaneläkelaitoksen palvelukseen, jäävät normaaliin tapaan kun tien työntekijöiksi. Heidän työsuhteensa ehdot säilyvät ennallaan.

Avioliittolain Mukainen Elatusvelvollisuus

Elatusapulain elatusavun perintää koskevat säännökset uudistettiin samanaikaisesti elatusturvalain kanssa vuoden 1999 alusta voi maan tulleella lainmuutoksella (673/1998). Uudistuksen tarkoituksena oli tehostaa perintää nimenomaan siinä vaiheessa, kun lapsi tai nuori on vielä elatusavun tarpeessa. Uudistuksen yhteydessä elatusapulakiin lisättiin viivästyskorkoa koskevat säännökset (16 b §) eräänlaisena vastapainona elatusavun viiden vuoden vanhentumisajasta säätämiselle (elatusapulain 16 c §, elatusturvalain 16 §). Elatusavun viivästyskorollisuudella haluttiin estää elatustuen saajalle elatusapuvelan vanhentumisesta mahdollisesti aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Eduskuntakäsittelyn yhteydessä lakivaliokunta (LaVM 4/1998) totesi viivästyskorollisuuden edesauttavan sitä, että elatusapu maksetaan eikä se syrjäydy korkoa kasvavan laskun maksamisen takia.

Elatusvelvollisuus Avioliitto
Avioliittolaki Puolison Elatusvelvollisuus

Elatusapuvelat olivat olleet jo aiemminkin viivästyskorollisia. Korkolain voimaan tullessa vuoden 1983 alusta myös lasten elatusavut tulivat viivästyskorollisiksi. Jo vuoden kuluttua, vuoden 1984 alussa viivästys korosta luovuttiin, koska korkolain säännösten toteuttaminen määräajoin maksettavien elatusapujen osalta oli käytännössä osoittautunut lähes mahdottomaksi. Lakivaliokunnan asiaa koskevassa mietinnössä (LaVM 3/1983 vp) todettiin, että tämä johtui useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, mm. siitä, että elatusapua ei läheskään aina makseta velvoitteen mukaisesti oikeana eräpäivänä oikean suuruisena ja lisäksi elatustuen saaminen vaikeuttaa pääoman ja koron laskemista. Elatusapujen korollisuuden oli myös todettu vaarantavan itse pääomavelan perimisen johtuen muun muassa ulosoton etuoikeuksia koskevista säännöksistä ja siitä, että maksu lasketaan ensisijassa koron maksuksi.

Elatusvelvollisuus Opiskelu

Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi laki eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin. Ehdotetun mukaisesti laissa tarkoitetut elatusavut ja elatustuki sidottaisiin elin kustannusindeksiin siten, että indeksissä tapahtunut muutos vaikuttaisi etuuden määrään vuosittain. Tämä tarkoittaa elatustuen osalta sitä, että nykyisen kaltaisia viiden prosentin korotuksia ei enää tehtäisi, vaan korotus (tai mahdollinen alennus) huomioitaisiin vuosittain ilman viivettä. Elinkustannusindeksin kehitys on viime vuosina ollut noin prosentin luokkaa vuosittain. Elatustuen osalta indeksi lakiin ehdotettavalla muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia. Elatustuki on ollut indeksisidonnainen jo vuodesta 1967 lukien.