Elatusvelvollisuus

Elatusvelvollisuus Avioeron Jälkeen

Avioero Elatusvelvollisuus

Indeksilaki kaipaa uudistamista. Laki on ollut voimassa perusteiltaan muuttumattomina vuodesta 1967 lukien. Elatusapujen ja elatustuen indeksikorotukset perustuvat voimassa olevan lain mukaan harvinaiseen, ainoastaan tätä tarkoitusta varten laskettavaan vuoden 1938 elinkustannusindeksiin. Tarkoituksenmukaisempaa olisi sitoa korotukset yleisemmin käytettävään ja siten myös asian osaisten itsensä helpommin seurattavaan indeksiin. Indeksilain esitöiden mukaan (HE 113/1966 vp) lain tärkeimpänä tavoitteena oli luoda sellainen järjestelmä, jonka avulla elatusavut viivytyksettä ja mahdollisimman yksinkertaisin laskutoimituksin voitiin korottaa tapahtunutta elinkustannusten nousua vastaavasti. Valittu prosenttiluku vastasi suurin piirtein elinkustannusten vuotuista nousua (5,4 %) lakiehdotuksen antamista edeltäneiden viidentoista vuoden aikana.

Avioliiton Elatusvelvollisuus

Elinkustannusten muutokset laskee ja elatusapujen korottamisesta päättää indeksilain mukaan kunkin vuoden marraskuun aikana sosiaali- ja terveysministeriö. Indeksikorotukset tai –alennukset seuraavat suoraan laista, eikä muutokselle tarvitse hakea viran omaisen vahvistusta. Elatusapua voidaan vaatia suoraan sen määräisenä, mihin indeksimuutos johtaa. Elatusvelvollinen ei myöskään voi vedota siihen, ettei hän tiennyt korotuksesta. Vaikka elatusavun indeksikorotus (tai alennus) ei edellytä viranomaistoimenpiteitä, kunnan toimielimen on pyydettäessä merkittävä korotusmäärät elatussopimuksiin ja tuomioihin. Jos elatusapuasiakirja on kunnan toimielimen tai ulosottoviranomaisen hallussa, on heidän tehtävä korotusmerkinnät viran puolesta. Jos elatusapuasiakirja on lastenvalvojan hallussa, on tämän viivytyksettä esitettävä se kunnan toimielimelle korotuksen merkitsemistä varten.

Isän Elatusvelvollisuus

Siirron toimeenpano kunnilta Kansaneläke laitokselle edellyttää erityislainsäädännön muuttamista. Kunta ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa ei vielä ole säädetty tarkemmin esimerkiksi henkilöstön asemasta. Selvintä olisi, että asiasta sisällytettäisiin yksiselitteinen säännös tehtävän siirtoa koske van lainsäädännön voimaantulosäännöksiin.

Elatusvelvollisuus Avioeron Jälkeen

Elatusvelvollisuus Ja Uusi Avioliitto

Kunnan perintäoikeus kattaa kuitenkin enemmän kuin pelkän elatustuen takautumissaatavan perinnän. Sen jälkeen kun toimielin on päättänyt elatustuen maksamisesta elatusavun suorittamisen laiminlyönnin perusteella, toimielimellä on oikeus periä elatus velvolliselta kaikki suorittamatta olevat elatusapuerät niille elatusapulain mukaisesti laskettuine viivästyskorkoineen (mainitun lain 16 b §). Toimielimen oikeus elatusavun perimiseen jatkuu niin kauan kuin perittävissä olevaa kunnan takautumissaatavaa on jäljellä tai, jos kysymys on palkan ulosmittauksesta, kunnes ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 57 §:n 3 momentissa tarkoitetut edellytykset ovat täyttyneet. Elatusvelvollinen, joka on saanut tiedon elatustuen myöntämisestä, voi sinä aikana, kun oikeus elatusavun perimiseen kuuluu toimielimelle, täyttää maksuvelvollisuutensa ainoastaan suorittamalla elatusapuerät toimielimelle.

Ulosotto Elatusvelvollisuus

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi elatustukilaki, jossa säädettäisiin Kansaneläke laitoksen toimeenpanemasta elatustuesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä elatusavun perimiseksi. Elatustukilaki korvaisi voimassa olevan elatusturvalain. Elatusavun vahvistamiseen liittyvistä kunnan tehtävistä säädettäisiin sosiaalihuoltolaissa.

Aviopuolisoiden Elatusvelvollisuus

Elatustukea ei kuitenkaan lain 6 §:n mukaan makseta, jos 1) lapsi asuu elatusvelvollisen luona, 2) elatusvelvollinen on kuollut tai 3) lapsi kykenee itse elättämään itsensä. Elatustukea ei makseta niiltä kuukausilta, joina lapsi on kunnan kustannuksella hoidettavana laitos tai perhehoidossa.

Lapsen Elatusvelvollisuus

Lausunnon antajia pyydettiin erityisesti ottamaan kantaa henkilöstön aseman järjestämiseen elatustuen siirron toimeenpanon yhteydessä. Elatustuen siirto kunnilta Kelalle – työryhmä pyysi lausujien mielipidettä kolmesta eri vaihtoehtoisesta mallista. Ensimmäisessä mallin mukaan elatustuen toimeenpanon siirtoa Kansaneläkelaitokselle pidettäisiin puitelain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettuna liikkeenluovutuksena ja henkilöstö siirtyisi Kansaneläkelaitoksen työntekijöiksi. Puitelain 13 §:n 3 momentissa säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja koskisi yhden vertaisuusperiaatteen mukaisesti myös näitä työntekijöitä. Toisessa mallissa elatustuen toimeenpanon siirtoa Kansaneläkelaitokselle pidettäisiin myös liikkeenluovutustilanteena, mutta viiden vuoden irtisanomissuoja ei koskisi näitä työntekijöitä. Kolmannessa mallissa elatustuen toimeenpanon siirtoa kunnilta Kansaneläkelaitokselle ei katsota liikkeen luovutustilanteeksi. Elatustuen toimeenpanon siirtyessä Kansaneläkelaitokselle kuntien asianomaisten viranhaltijoiden työnantaja ei muuttuisi, vain tehtäviä siirtyisi Kansaneläkelaitokselle. Työntekijät jäisivät edelleen kuntien palvelukseen. Heitä koskisi kuitenkin yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla sama irti sanomissuoja, kuin puitelain 5 ja 6 §:ien mukaisissa kuntien ja kuntayhtymien välisissä tehtävänsiirroissa. Tämän estämättä Kansan eläkelaitos voisi etenkin suurissa kaupungeissa palkata kunnan elatustukiasian tuntijoita todellisen tarpeen mukaisesti. Kunnat olisivat velvollisia turvaamaan työntekijöidensä aseman vähintään viiden vuoden ajan siirron toteutumisesta lukien.