Takavarikko

Takavarikko Määräaika

Turun Poliisilaitos Takavarikko

Menetetyksi tuomittuun omaisuuteen liittyvät tilastotiedot on saatavilla Oikeusrekisterikeskukselta, lukuun ottamatta 1) kohdan d) alakohdan mukaista tietoa takaisin perityn omaisuuden arvioidusta arvosta menetetyksi tuomitsemisen ajankohtana, jota Oikeusrekisterikeskuksella ei nykyisellään ole saatavilla.

Kohta 5 sisältää jäädyttämisen määritelmän. Sillä tarkoitetaan omaisuuden luovuttamisen, tuhoamisen, muuntamisen, hallinnan siirron tai siirtämisen väliaikaista kieltoa. Jäädyttäminen voi tarkoittaa myös omaisuuden väliaikaista haltuunottoa tai määräysvaltaan ottamista.

Iso Ase Takavarikko

Pakkokeinolain 6 lukua muutettaisiin silmällä pitäen konfiskaatioprosesseja niin, että mahdollistettaisiin vakuustakavarikon voimassaoloajan pidentäminen niissäkin tapauksessa, kun pakkokeinon perustavasta rikoksesta ei nosteta syytettä vaan esitetään ainoastaan menettämisvaatimus.

Takavarikosta Ilmoittaminen

Osoitus (16 artikla)

Takavarikko Auto

Direktiivin 5 artiklasta seuraa velvoite laajentaa 10 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisten liipaisinrikosten luetteloa. Kohdan 2 alakohdassa a tarkoitetut lahjusrikokset koskevat rikoslain 16 luvun 13 ja 14 §:ssä sekä 40 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettuja lahjusrikoksia ja niiden törkeitä tekomuotoja silloin, kun rikoksessa on osallisena unionin toimielinten tai jäsenvaltioiden virkamiehiä. Lisäksi kohta kattaa rikoslain 30 luvun 7, 7 a, 8 ja 8 a §:ssä rangaistaviksi säädetyt lahjomisen ja lahjuksen ottamisen elinkeinotoiminnassa sekä rikosten törkeät tekomuodot. Mainittujen rikosten törkeistä tekomuodoista säädetty enimmäisrangaistus on neljä vuotta vankeutta, joten ne ovat jo nykyisin rikoslain 10 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja rikoksia. Perustekomuodoista säädetty enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, joten 5 artiklasta seuraa velvoite lisätä ne direktiivin tarkoittamissa tilanteissa 10 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuiksi rikoksiksi eli kun kyse on EU:n tai jäsenvaltion virkamiesten tekemistä lahjusrikoksista. Aikaisemmin 3 artiklan yhteydessä esitetyt perusteet puoltaisivat myös muiden virkamiesten tekemien lahjusrikosten sisällyttämistä liipaisinrikosten luetteloon.

Ekstaasi Takavarikko

Direktiivin on katsottava edellyttävän, että rikoshyödyn menettämistä koskeviin säännöksiin lisätään mahdollisuus tuomita menetetyksi kolmannelle osapuolelle siirretty rikoshyöty 6 artiklassa edellytetyissä tilanteissa. Säännös ehdotetaan lisättäväksi rikoslain 10 luvun 2 §:ään. Säännöstä selostetaan tarkemmin jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Kauan Takavarikko Voi Kestää

Hyödyn menettämisen ja asianomistajan korvausvaatimuksen suhteesta säädetään rikoslain 10 luvun 2 §:n 3 momentissa. Sen mukaan hyötyä ei tuomita menetetyksi siltä osin kuin se on palautettu tai tuomittu suoritettavaksi loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena. Jos korvaus- tai edunpalautusvaatimusta ei ole vielä esitetty tai ratkaistu siinä vaiheessa, kun menettämisvaatimuksesta annetaan ratkaisu, menettämisseuraamus on tuomittava. Viimeksi mainituissa tilanteissa, jos siis vahingonkorvausta tai edunpalautusta suoritetaan tai tuomitaan menettämisseuraamusta koskevan tuomion jälkeen, rikoslain 10 luvun 11 §:n 2 momentti mahdollistaa sen, että menettämisseuraamus voidaan panna täytäntöön vahingonkorvausta tai edunpalautusta vastaavalla määrällä vähennettynä. Jos menettämisseuraamus on jo pantu täytäntöön, vastaava määrä voidaan määrätä suoritettavaksi asianomistajalle valtion varoista. Ennen momentin muuttamista (L:ssa 347/2013) tämä edellytti kanteen nostamista tuomioistuimessa. Mainitulla lainmuutoksella luovuttiin kanteen edellyttämisestä ja mahdollistettiin se, että Oikeusrekisterikeskus voi suoraan asianomaisen henkilön kirjallisesta hakemuksesta päättää korvauksen suoritettavaksi valtion varoista. Näin ollen voimassa oleva lainsäädäntö jo sisältää sen lakivaliokunnan lausunnossa esille nostetun mahdollisuuden, että asianomistaja voi erillistä kannetta nostamatta saada hänelle tuomitun vahingonkorvauksen määrän valtiolle tuomituista varoista.