Takavarikko

Direktiivin 5 artiklasta seuraa velvoite laajentaa 10 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisten liipaisinrikosten luetteloa. Kohdan 2 alakohdassa a tarkoitetut lahjusrikokset koskevat rikoslain 16 luvun 13 ja 14 §:ssä sekä 40 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettuja lahjusrikoksia ja niiden törkeitä tekomuotoja silloin, kun rikoksessa on osallisena unionin toimielinten tai jäsenvaltioiden virkamiehiä. Lisäksi kohta kattaa rikoslain 30 luvun 7, 7 a, 8 ja 8 a §:ssä rangaistaviksi säädetyt lahjomisen ja lahjuksen ottamisen elinkeinotoiminnassa sekä rikosten törkeät tekomuodot. Mainittujen rikosten törkeistä tekomuodoista säädetty enimmäisrangaistus on neljä vuotta vankeutta, joten ne ovat jo nykyisin rikoslain 10 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja rikoksia. Perustekomuodoista säädetty enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, joten 5 artiklasta seuraa velvoite lisätä ne direktiivin tarkoittamissa tilanteissa 10 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuiksi rikoksiksi eli kun kyse on EU:n tai jäsenvaltion virkamiesten tekemistä lahjusrikoksista. Aikaisemmin 3 artiklan yhteydessä esitetyt perusteet puoltaisivat myös muiden virkamiesten tekemien lahjusrikosten sisällyttämistä liipaisinrikosten luetteloon.

Pakkokeinolain 6 lukua muutettaisiin silmällä pitäen konfiskaatioprosesseja niin, että mahdollistettaisiin vakuustakavarikon voimassaoloajan pidentäminen niissäkin tapauksessa, kun pakkokeinon perustavasta rikoksesta ei nosteta syytettä vaan esitetään ainoastaan menettämisvaatimus.

Takavarikko Ulosotto

Osoitus (16 artikla)

Amfetamiini Takavarikko

Edellisen menettämisseuraamusuudistuksen jälkeen yhä laajemmin rikollinen toiminta on siirtynyt sähköiseen ympäristöön. Vaikka menettämisseuraamuksia koskevia säännöksiä sinänsä voidaan soveltaa sellaisenaan tietotekniikkarikosten yhteydessä, joitain ongelmia käytännössä on kuitenkin ilmennyt datan konfiskoimisen yhteydessä.

Takavarikko Rajalla

Kansallisen lain säännöksiä on direktiivien tulkintavaikutuksesta johtuen tulkittava niin, että direktiivin tarkoittama päämäärä saavutetaan. Siten rikoshyödyn määritelmää olisi tulkittava direktiivin 2 artiklan 1 kohdan sanamuodon ja tarkoituksen mukaan. Viime kädessä kansallinen laki olisi jätettävä soveltamatta, jos se on ristiriidassa unionin oikeuden kanssa. Direktiiviä täytäntöönpantaessa lähtökohtana kuitenkin tulisi olla, että kansallinen lainsäädäntö saatetaan sopusointuun direktiivin velvoitteiden kanssa siten, että ristiriidat lain ja direktiivin säännösten välillä poistetaan. Nyt käsiteltävässä tapauksessa rikoshyödyn sanamuodon muuttaminen sinällään ei olisi välttämätöntä, koska sanamuotojen välillä ei ole ristiriitaa. Välillisen hyödyn sisällyttäminen rikoshyödyn määritelmään ei luonnollisestikaan merkitse luopumista syy-yhteydestä rikollisen teon ja hyödyn välillä. Toinen vaihtoehto olisi se, että lakiin otettaisiin hyödyn määritelmä, kuten on tehty esimerkiksi Ruotsissa, tai että rikoslain 10 luvun 2 §:ää muutettaisiin niin, että siitä näkyisi mahdollisuus arvon menettämiseen ja esineellisen konfiskaation osalta mahdollisuus tuomita menetetyksi rikoksella saatu omaisuus tai sen tilalle tullut omaisuus.

Jos Talo Takavarikkoon Saako Asua

Datan konfiskoimiseen liittyviin käytännön ongelmiin puututtaisiin. Lainsäädäntöä täsmennettäisiin menettämisseuraamuksiin liittyvissä menettelykysymyksissä.

Bitcoi Takavarikko

Valtioneuvosto on antanut direktiiviä koskevan komission ehdotuksen tiedoksi eduskunnalle U-kirjelmällä U/28/2012 vp sekä lisäksi täydentäviä tietoja asian käsittelystä Euroopan unionissa. Eduskunnan lakivaliokunta on käsitellyt direktiiviehdotusta lausunnoissaan LaVL 7/2012 vp, LaVL 13/2012 vp ja LaVL 15/2013 vp.