Ulosotto
Yhden viraston organisaatiossa voitaisiin toimintatapoja yhtenäistää helpommin kuin nykyisessä organisaatiomallissa. Yhden viraston organisaatiossa voitaisiin keskittää tehtäviä sekä vastata joustavasti henkilöstöresurssien muutostarpeisiin. Tämä mahdollistaisi nykyistä enemmän myös erikoistumista ammatillista erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Näillä keinoilla lisättäisiin ulosoton asianosaisten yhdenvertaista kohtelua ja tehostettaisiin toimintaa.
Tärkeitä päätehtävien tukitoimintoja ovat asiakaspalvelu ja velkaantumista ennaltaehkäisevä toiminta. Asiakaspalvelua hoidetaan keskitetysti asiakaspalvelukeskuksessa (Kundservice), joka toimii useammalla paikkakunnalla. Asiakaspalvelu pyritään hoitamaan ensisijaisesti asiakaspalvelussa, ja vasta toissijaisesti varsinaisessa perintäorganisaatiossa.
Esityksen mukaan ulosottopiirijaosta luovuttaisiin ja nykyisistä 22 ulosottovirastosta ja Valtakunnanvoudinvirastosta muodostettaisiin valtakunnallinen virasto, Ulosottolaitos. Rakenneuudistus on tarkoitus toteuttaa siten, ettei uudistuksen voimaan tullessa tästä johtuvasta syystä irtisanota vakinaisessa virassa olevia virkamiehiä.
Tavoitteena on lisätä ulosottomenettelyn taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua. Täytäntöönpanon laadun parantamiseksi tavoitteena erityisesti on saavuttaa suurempi yhdenmukaisuus käytännön menettelytavoissa ja lainkäyttöratkaisuissa, mikä puolestaan edistäisi oikeusvarmuutta. Ulosottomiesten työajasta kuluu noin 70—80 prosenttia vaativampien ulosottoasioiden käsittelyyn, joita puolestaan on noin 20—30 prosenttia asioista. Näin ollen noin 70—80 prosenttia ulosottoasioista hoidetaan massaluontoisesti summaarisessa menettelyssä. Tällöin asianosaisten oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että menettelyt ovat mahdollisimman yhdenmukaisia. Taloudellisuuden ja tuottavuuden edistämiseksi tavoitteena on mahdollistaa työtaakan tasaamista valtakunnallisesti sekä vapauttaa kihlakunnanulosottomiesten työaikaa vaativampien asioiden käsittelemiseen. Ulosottoasioiden käsittelyketjuja kehitettäisiin jakamalla täytäntöönpanotehtäviä uudella tavalla eri henkilöstöryhmille asian laadun ja vaativuuden mukaan.
Muita kruununvoutiviranomaisen tehtäviä ovat summaarinen prosessi (yksinkertaistettu maksamismääräysmenettely), velkajärjestely ja konkurssivalvonta. Summaarisessa prosessissa kruununvoutiviranomainen tuomioistuimen sijasta puolueettomasti päättää velkojan oikeudesta vaatia maksua, häätöä tai oikeutta omaisuuteen. Jos velallinen kiistää vaateen, asia siirretään tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos velkoja on pyytänyt maksamismääräyshakemuksessaan asian täytäntöönpanoa, täytäntöönpanoon ryhdytään maksamismääräyksen perusteella, jos velallinen ei vastaa vaateeseen tai myöntää sen.
Velalliskohtaisuudesta poikkeamista ei kuitenkaan ole toteutettu erikoisperinnässä, vaan käytännössä on menetelty niin, että kaikki velallisen ulosottoasiat käsittelee sama vastaava ulosottomies. Myöskään ei ole toteutettu muuta erikoistumista, joka olisi merkinnyt poikkeamista velalliskohtaisuudesta.
Valtakunnanvoudinvirasto toimii asiantuntijaorganisaationa ministeriön ohjaus- ja suunnittelujärjestelmälle, säädösvalmistelulle ja poliittiselle johdolle.