Ulosotto
Heikkoutena nykyorganisaatiossa voidaan puolestaan pitää yhden tai kahden kihlakunnanvoudin virastoja, joita edelleen on 22 ulosottoviraston joukossa. Virastojen suurehkosta määrästä taas seuraa, ettei täytäntöönpano aina ole valtakunnallisesti yhtenäistä, koska virastoilla on erilaisia menettelytapoja. Eri virastoissa ulosoton asianosaisia ei välttämättä kohdella samanlaisissa asioissa samalla tavalla. Henkilöstö on lisäksi jakaantunut monissa virastoissa useisiin eri toimipaikkoihin siten, että yksiköt ovat epätarkoituksenmukaisen pieniä ja haavoittuvia. Virastoissa tehdään suuri määrä päällekkäistä työtä, erityisesti hallinnon puolella. Kullakin virastolla on oma budjettinsa ja oma henkilöstöhallintonsa. Sen lisäksi laki velvoittaa jokaisen viraston laatimaan lukuisan määrän erilaisia organisaatiokohtaisia suunnitelmia.
Toisena ulosotto-orgaanina on täytäntöönpanotuomioistuin, jolla tarkoitetaan normaalia alioikeutta (Amtsgericht) tietyissä täytäntöönpanoon liittyvissä tehtävissä. Ulosottoasiat on ohjattu erityiselle tuomioistuimen viranhaltijalle (Rechtspfleger), jolta tuomari kuitenkin voi ottaa asian itselleen ratkaistavaksi. Täytäntöönpanoasian käsittelyssä menettelysäännöt poikkeavat normaaleista siviiliprosessisäännöksistä.
Voutien lisäksi ulosottomiesten tehtäviä hoitavat kihlakunnanvoutien alaisina kihlakunnanulosottomiehet ja maakunnanulosottomiehet. Heille kuuluvat ne tehtävät, jotka kihlakunnanvouti määrää. Käytännössä kihlakunnanulosottomiehet hoitavat varsin itsenäisesti niin sanottuun rooteliinsa kuuluvat täytäntöönpanotehtävät ja asiakaspalvelun. Myös kihlakunnanulosottomiehistä osa toimii erikoisperintätehtäviin määrättyinä. Osa erikoisperintätehtäviin määrätyistä lakimieskoulutuksen saaneista kihlakunnanulosottomiehistä hoitaa tehtävää ylitarkastajan nimikkeellä. Erikoisperintätehtävät ovat määräaikaisia.
Esityksessä ehdotetaan, että muutoksenhakuforum määräytyisi samalla tavoin riippumatta siitä, missä täytäntöönpanossa muutoksenhaun kohteena oleva päätös olisi tehty. Pääsääntönä olisi ulosottoasian vastaajana olevan luonnollisen henkilön osalta hänen kotipaikkansa tai vakituinen asuinpaikkansa ja oikeushenkilön osalta tämän kotipaikka tai paikka, josta hallintoa hoidetaan.
Vuonna 2016 runsaan miljardin euron perintätuloksesta noin 420 miljoonaa euroa tilitettiin valtiolle. Ulosoton fiskaalisen merkityksen vuoksi sen tuloksellisuus tulee hankkeessa turvata. Täytäntöönpanotehtävien jakamista perustäytäntöönpanoon ja laajaan täytäntöönpanoon on osana uudistuksen valmistelua pilotoitu kolmessa ulosottovirastossa. Pilottien perusteella ei ole nähtävissä, että perinnän uudelleen järjestelyllä olisi heikentävää vaikutusta perintätulokseen. Siirtymävaiheen aikana on kuitenkin mahdollista, että toimintamenot väliaikaisesti nousevat ja perintätulos laskee. Menojen nousua voivat aiheuttaa henkilöstörakenteen ja toimipaikkaverkoston sopeuttaminen uuteen organisaatioon. On mahdollista, että tuona aikana Ulosottolaitoksen taloutta voivat rasittaa myös palkkausratkaisuihin liittyvät menot.
Kokonaisuudistuksen neljännessä vaiheessa kumottiin aikaisempi ulosottolaki ja säädettiin ulosottokaari. Tässä vaiheessa toteutettiin vielä eräitä uudistuksia ja otettiin perussäännökset koskien myöhemmin erikseen lailla perustettavasta ulosoton keskushallintovirastosta.
Ruotsissa täytäntöönpanotehtävät kuuluvat kruununvoutiviranomaiselle (Kronofogdemyndigheten). Aiemmin ulosoton keskusviranomaisena toimi veroviranomainen (Skatteverket). Vuonna 2008 paikallisista kruununvoutiviranomaisista muodostettiin yksi valtakunnallinen kruununvoutiviranomainen ja ulosotto irrotettiin veroviranomaisen alaisuudesta.