Ulosotto

Verojen Ulosotto

Ulosoton Peruuttaminen

Ulosottomenettely on tällä hetkellä tehokasta ja tuottavaa johtuen sitä hyvin tukevasta lainsäädännöstä, toimivasta tietojärjestelmästä ja tiedonsaannin helpottumisesta, kehittyneistä ja enenevästi automatisoiduista työmenetelmistä, toteutetuista organisaatiomuutoksista sekä motivoituneesta henkilöstöstä. Ulosottolaitoksen perintätulos on usean vuoden ajan ylittänyt miljardin euron rajan. Vuonna 2016 valtiolle tilitettiin noin 420 miljoonaa euroa. Velallisilta ja velkojilta ulosottomaksuista annetun lain (34/1995) nojalla perittävien, valtiolle tilitettävien ulosottomaksujen määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut runsaat 7 prosenttia ulosoton perintätuloksesta. Vuonna 2016 ulosottomaksutuloja kertyi noin 78,8 miljoonaa euroa, joka oli laskennallisesti 79,5 prosenttia ulosottolaitoksen toimintamenoista.

Ulosottolaitoksen on pystyttävä vastaamaan, ei vain tällä hetkellä tiedossa oleviin kehyspäätöksiin, vaan myös tulevaisuuden mahdollisiin määrärahaleikkauksiin. Toiminnan tehokkuuden ja laadukkaan oikeudenhoidon ylläpitäminen ja edistäminen jatkossakin edellyttää kokonaisvaltaista rakenneuudistusta. Tämä tarkoittaa myös täytäntöönpano-organisaation ja ulosottoasioiden käsittelyketjun uudistamista sekä näiden edellyttämän henkilöstörakenteen muodostamista. Tarvitaan rakenteita, jotka vastaavat taloudellisiin ja toiminnallisiin haasteisiin myös pitemmällä tähtäimellä.

Kasvaako Ulosotto Korkoa

Virkamieslain 5 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa virkojen siirtäminen ei edellyttäisi virkamiehen suostumusta, jos virka siirtyy virkamiehen oman työssäkäyntialueen sisällä tai hänen työssäkäyntialueelleen. Työssäkäyntialueella tarkoitetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 1 luvun 9 §:n mukaista aluetta. Henkilön työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin etäisyydelle hänen tosiasiallisesta asuinpaikastaan.

Ulosotto Provisio

Valtakunnanvoudinvirastoa perustettaessa asetettiin tavoitteeksi luoda operatiivinen johtoyksikkö, joka edustaisi valtakunnan huippuosaamista ulosottoasioissa. Enemmistöltä sen viranhaltijoista katsottiin edellytettävän vähintään hyvää ”voutitason” ammattitaitoa ja kokemusta, mieluimmin kuitenkin erinomaista ulosottotoimen tuntemusta (HE 46/2009 vp). Keskushallinnon virkamiesten ulosoton asiantuntijuuden ja käytännön kokemuksen vaatimus korostuu nykyisten Valtakunnanvoudinvirastolle kuuluvien hallinnollisten tehtävien siirtyessä osaksi valtakunnallista lainkäyttöorganisaatiota.

Ulosotto Vankila

Ulosottopiirijaosta luovuttaisiin ja siirryttäisiin valtakunnalliseen virastoon. Siirtymisellä yhden viraston organisaatioon ei olisi merkittävää vaikutusta ulosoton velallisten ja velkojien asemaan. Ulosoton palveluita tarjottaisiin tulevaisuudessakin koko maan kattavassa toimipaikkaverkostossa. Lisäksi rakenneuudistushankkeen yhteydessä on tarkoitus huomattavasti laajentaa ulosoton sähköisiä asiointipalveluita.

Toiminimi Ja Ulosotto

Organisaatiomuutoksen ja tehtävien uudelleen jakamisen ohella, osana rakenneuudistusta, on tarkoitus uudistaa ulosottolaitoksen palkkausjärjestelmät. Sähköisten ja automatisoitujen perintätehtävien siirtämisellä perustäytäntöönpanoon voitaisiin ohjata Ulosottolaitoksen palkkausrakennetta vastaamaan tehtävien laatua ja vaativuutta sekä vähentää palkkakustannuksia. Säästötavoitteiden toteutuminen on pääosin riippuvainen siitä, millaisiksi uudet palkkausrakenteet muodostuvat. Muissa menoissa voidaan saada vähäisiä säästöjä mm. postituskulujen alenemisessa ja toimitilakustannuksissa.

Perintö Automaattisesti Ulosottoon

Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö ovat arvioineet vuonna 2015 (oikeusministeriön ja valtionvarainministeriön välinen yhteistyöpöytäkirja tuottavuutta lisäävästä hankkeesta 16.10.2015, OM 19/042/2015), että rakenneuudistuksen toteuduttua kokonaishankkeen lopullinen nettosäästö olisi noin 14,5 miljoonaa euroa sen hetkiseen kulutasoon verrattuna. Säästöjen arvioidaan toteutuvan täysimääräisinä vuodesta 2022 alkaen. Tuottavuussäästöjen saavuttaminen täysimääräisenä edellyttää rakenneuudistushankkeen toteuttamista kokonaisuudessaan, ICT:n kehittämistä, organisaatiomuutoksia ja työnkulkujen uudistamista tähän liittyvine palkkausratkaisuineen.