Ulosotto
Johtavan kihlakunnanvoudin, kihlakunnanvoudin ja maakunnanvoudin kelpoisuusvaatimuksista säädetään ulosottokaaren 1 luvun 14 §:ssä. Kihlakunnanvoudiksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tai oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut Suomen kansalainen, joka on hyvin perehtynyt ulosottotoimeen tai joka on saavuttanut muissa tehtävissä viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämän taidon ja jolla on tehtävään tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Johtavaksi kihlakunnanvoudiksi nimitettävältä edellytetään lisäksi hyvää johtamistaitoa.
Viimeksi ulosottokaarta on muutettu 1.6.2016 voimaan tulleella lailla (323/2016). Yleisiä menettelysäännöksiä muutettiin vastaamaan nykyaikaisen sähköisen asioinnin vaatimuksia. Myyntiä koskevissa säännöksissä otettiin huomioon sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Ulosoton kielisääntelyä selkeytettiin.
Siirtymällä yhden viraston ulosotto-organisaatioon, keskittämällä toimintoja ja muokkaamalla virkarakennetta voidaan henkilöstöresurssit saada nykyistä tehokkaammin ja joustavammin käyttöön. Nykyisten säästövelvoitteiden edellyttämiä välttämättömiä henkilöstövähennyksiä on osana ulosoton rakenneuudistusta jo toteutettu hyödyntämällä luonnollista henkilöstöpoistumaa. Henkilöstövähennyksiin tulee varautua myös tulevina vuosina. Kokonaisuudessaan ulosoton rakenneuudistuksen arvioidaan mahdollistavan noin 150—200 henkilötyövuoden vähennykset.
Ulosottolaitoksessa olisi laajan täytäntöönpanon alueelliset toimintayksiköt sekä perustäytäntöönpanon ja erityistäytäntöönpanon valtakunnalliset toimintayksiköt. Ulosottolaitoksen paikallisista toimipaikoista säädettäisiin nykyistä vastaavasti oikeusministeriön asetuksella. Oikeusministeriön asetuksella säädettäisiin myös siitä, minkä toimintayksikön toimintoja kussakin toimipaikassa on. Uusi ulosottomiehen aseman omaava henkilöstöryhmä, ulosottotarkastajat, käsittelisivät perustäytäntöönpanon ulosottoasiat.
Ulosottolaitoksessa on eri tehtävissä myös muuta virkasuhteista henkilöstöä. Voimassa olevaan lakiin ei sisälly toimistohenkilökunnan asemaan liittyviä säännöksiä. Säännösten sisällyttäminen lakiin ei ole perusteltua nytkään. Ulosottokaari säätelee täytäntöönpanomenettelyä sekä ulosottomiesten toimivaltaa ja asemaa.
Uusi henkilöstöryhmä, ulosottotarkastajat, hoitaisi perustäytäntöönpanoa. Kihlakunnanulosottomiehen ja maakunnanulosottomiehen virkanimikkeet ehdotetaan muutettaviksi ulosottoylitarkastajaksi.
Ulosottokaaren säätämisen yhteydessä muutettiin ulosottopiirejä koskevia säännöksiä siten, että voitiin muodostaa suurempia paikallisyksiköitä. Silloin todettiin (HE 83/2006 vp), että piirikoon suurentaminen lisää mahdollisuuksia erikoistumiseen. Ulosottolaitoksen valtakunnallisessa organisaatiossa voitaisiin tehtävien tarkoituksenmukaisilla järjestelyillä erikoistumista hyödyntäen paitsi lisätä osaamista ja laatua, myös edistää yhdenmukaisuutta, tehostaa toimintaa ja saavuttaa kustannussäästöjä. Tavoitteena on luoda rakenteet, jotka paremmin tukisivat henkilöstön erityisosaamisen syventämistä.