Ulosotto
Kokonaisuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa uudistettiin ulosoton organisaatio (L 197/1996). Toinen vaihe koski muun muassa ulosottoperustetta, yleistä menettelyä ja häätöä (L 679/2003). Uudistuksessa ulosottomenettelyä kehitettiin ulosoton asianmukaisuutta, puolueettomuutta ja avoimuutta sekä kuulemista ja päätöksen perustelemista koskevilla säännöksillä sekä säädettiin ulosottoperusteen määräaikaisuudesta. Uudistus liittyi myös ulosoton tietojärjestelmän käyttöönottoon. Ensimmäisen ja toisen vaiheen välissä toteutettiin lisäksi eräitä kiireellisiä uudistuksia.
Ulosottoviraston toimistotehtäviä hoitavat viraston päällikön ja toimistopäällikön alaisuudessa henkilöstö, joka koostuu apulaistoimistopäälliköistä, osastosihteereistä ja perintäsihteereistä. Toimistohenkilöstön keskeisiä tehtäviä ovat kirjaaminen, perinnän tuki, realisoinnin valmistelutehtävät, ulosoton maksuliikenne, kirjanpito sekä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävät. Toimistohenkilöstöön kuuluviksi luetaan myös tarkastaja -nimikkeellä työskentelevä henkilöstö. Tarkastajia ei ole kaikissa virastoissa ja heidän toimenkuvansa vaihtelevat sisältäen sisäisen tarkastuksen tehtäviä, perintää tukevia selvittelytehtäviä tai yritysvelallisten analysointiin erikoistuneita tehtäviä.
Sisällytettäessä erityistoimia edellyttäviä ulosottoasioita koskeva säännös ulosottolain 3 luvun 14 §:n 1 momenttiin, sen perusteluissa todettiin eräänä tavoitteena olevan, että myös velalliskohtaisessa järjestelmässä ulosottomiesten olisi mahdollista erikoistua. Säännöksen mukaan erityistoimia edellyttävät ulosottoasiat voitiin keskittää tietyille ulosottomiehille, jotka toimivat silloin vastaavina ulosottomiehinä. Edelleen lainkohdan perusteluista käy ilmi, että tarkoitus oli mahdollistaa ensi sijassa vaikeiden ulosottoasioiden käsittelyn, lähinnä erikoisperinnän, keskittäminen. Kuitenkin myös tietyt erityistoimet, kuten omaisuuden realisoinnit ja häädöt, katsottiin voitavan tarvittaessa keskittää tietyille, näihin toimituksiin erikoistuneille ulosottomiehille (HE 216/2001 vp).
Johtavien kihlakunnanvoutien ja kihlakunnanvoutien kelpoisuusvaatimukset vastaisivat voimassaolevia kelpoisuusvaatimuksia. Heidät nimittäisi valtakunnanvouti.
Kuten kihlakunnanulosottomiesten kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä nykyisin, myös ulosottoylitarkastajien ja ulosottotarkastajien osalta näistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. On tarkoitus, että ulosottoylitarkastajan kelpoisuusvaatimukset koulutuksen osalta olisivat korkeammat kuin nykyisin kihlakunnanulosottomiehellä. Ne eivät kuitenkaan koskisi lain voimaan tullessa kihlakunnanulosottomiehen vakinaisessa virassa olevia virkamiehiä. Ne eivät myöskään koskisi määräaikaisia virkamiehiä, jos määräaikaisen virkasuhteen kesto ulottuu lain voimaantulon jälkeiseen aikaan.
Oikeudenhoidon uudistamisohjelman mukaisesti ulosoton rakenneuudistuksen yhteydessä on selvitetty ulosottolaitoksen organisaation uudistustarve. Keskeistä oli selvittää, millaisessa organisaatiossa tulevaisuuden ulosottomenettely on taloudellisinta, tuottavinta ja tehokkainta samalla asianosaisten oikeusturvasta huolehtien.
Kolmanneksi tuomioistuin on myös normaalissa tuomioistuinominaisuudessaan täytäntöönpanoelin tietyissä tapauksissa.