Ulosotto
Nykyisen organisaation vahvuuksina voidaan pitää kaksiportaisen ulosottolaitoksen selkeyttä. Lainkäyttötehtävät kuuluvat ulosottoviranomaisille ja hallintotehtävät Valtakunnanvoudinvirastolle. Täytäntöönpano-organisaatio on maantieteellisesti kattava, minkä johdosta velalliset ovat lähellä paikallisia ulosottoviranomaisia. Tämä mahdollistaa paikallisesti joustavan toiminnan ja nopean reagoinnin.
Ulosottoviranomaisella ei ole oikeutta tutkia ulosottoperusteen sisällön oikeellisuutta (tutkimiskielto) materiaalisten eikä prosessuaalistenkaan kysymysten osalta. Hakemusvaiheessa ulosottomiehen tutkimisvelvollisuus rajoittuu pääsääntöisesti siihen, onko saatava tai muu oikeus vanhentunut tai muutoin lakannut.
Valtakunnanvoudinvirastolle kuuluu hallinnollinen ulosottotoimen yleinen johto, ohjaus ja valvonta. Virastolla on vastuu ulosottotoimen operatiivisesta johtamisesta ja kehittämishankkeiden toteutuksesta. Sen tulee huolehtia ulosottolaitoksen operatiivisista hallintotehtävistä, kuten tulosohjauksesta, koulutuksesta ja erilaisista toiminnan tukitehtävistä. Virasto huolehtii myös ulosoton tietojärjestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Virasto voi antaa hallinnollisia määräyksiä. Julkista valtaa se käyttää esimerkiksi kantelu- ja korvausasioissa, mutta se ei ole lainkäyttöelin. Päätökset, jotka koskevat ulosottovirastojen virkoja tekee Valtakunnanvoudinvirasto. Oikeusministeriölle kuuluu palkkaustoimivalta.
Johtavien hallintovoutien ja hallintovoutien kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Nykyisin heidän kelpoisuusvaatimuksistaan säädetään laissa valtakunnanvoudinvirastosta. Heidän kelpoisuusvaatimuksiinsa ei esitetä muutoksia.
Esitys on osa ulosoton rakenneuudistusta. Ehdotetuilla säännöksillä toteutettaisiin oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa asetettuja tavoitteita keventämällä organisaatiorakenteita ja uudistamalla henkilöstörakenteita. Keskeisenä tavoitteena on sopeuttaa ulosottolaitoksen toimintamenot valtiontalouden kehysrahoituksen edellyttämälle tasolle. Rakenneuudistuksen tulisi vastata tiedossa olevien kehysleikkausten lisäksi myös tulevien vuosien menopaineisiin.
Muutoksenhakuforum määräytyisi samalla tavoin riippumatta siitä, missä täytäntöönpanossa muutoksenhaun kohteena oleva päätös olisi tehty. Pääsääntönä olisi ulosottoasian vastaajana olevan luonnollisen henkilön osalta hänen kotipaikkansa tai vakituinen asuinpaikkansa ja oikeushenkilön osalta tämän kotipaikka tai paikka, josta hallintoa hoidetaan.
Euroopan neuvoston ministerikomitea on antanut suosituksen Rec (2013) 17 ”Recommendation to member states on enforcement”. Myös Euroopan neuvoston CEPEJ-komitea on antanut hyvää täytäntöönpanoa koskevan oppaan CEPEJ (2015) 10 ”Good practice guide of enforcement of judicial decisions”. Suositus ei ole oikeudellisesti velvoittava, mutta sen, samoin kuin CEPEJ:n oppaan asiasisältö on otettu huomioon tämän esityksen valmistelussa.