Ulosotto
Heikkoutena nykyorganisaatiossa voidaan puolestaan pitää yhden tai kahden kihlakunnanvoudin virastoja, joita edelleen on 22 ulosottoviraston joukossa. Virastojen suurehkosta määrästä taas seuraa, ettei täytäntöönpano aina ole valtakunnallisesti yhtenäistä, koska virastoilla on erilaisia menettelytapoja. Eri virastoissa ulosoton asianosaisia ei välttämättä kohdella samanlaisissa asioissa samalla tavalla. Henkilöstö on lisäksi jakaantunut monissa virastoissa useisiin eri toimipaikkoihin siten, että yksiköt ovat epätarkoituksenmukaisen pieniä ja haavoittuvia. Virastoissa tehdään suuri määrä päällekkäistä työtä, erityisesti hallinnon puolella. Kullakin virastolla on oma budjettinsa ja oma henkilöstöhallintonsa. Sen lisäksi laki velvoittaa jokaisen viraston laatimaan lukuisan määrän erilaisia organisaatiokohtaisia suunnitelmia.
Esitys on osa ulosoton rakenneuudistusta. Esityksen keskeisenä tavoitteena on muuttaa ulosottolaitoksen organisaatiota ja toimintaa siten, että se mahdollistaa sopeutumisen myös tulevaisuuden mahdollisiin määrärahaleikkauksiin, menettelyn tehokkuus ja oikeudenhoidon laatu säilyttäen. Esityksellä luotaisiin rakenteet, jotka vastaavat taloudellisiin ja toiminnallisiin haasteisiin myös pitemmällä tähtäimellä. Uudistus pitäisi sisällään monenlaista sopeuttamista. Sen tuloksena työtä tehtäisiin kevyemmässä organisaatiorakenteessa, pienemmällä henkilökunnan määrällä mutta tarkoituksenmukaisemmalla henkilöstörakenteella ja tehokkaammilla prosesseilla.
Marraskuussa 2017 ulosottolaitoksessa työskentelevien virkamiesten määrä oli yhteensä 1168. Johtavien kihlakunnanvoutien, maakunnanvoudin ja kihlakunnanvoutien tehtävissä työskentelevien henkilöiden lukumäärä oli 87. Kihlakunnan- ja maakunnanulosottomiehinä työskenteli 505 henkilöä, joista maakunnanulosottomiehiä oli kolme. Toimistotehtävissä työskenteli 526 henkilöä. Valtakunnanvoudinviraston henkilöstömäärä oli 50 henkilöä.
Toisena ulosotto-orgaanina on täytäntöönpanotuomioistuin, jolla tarkoitetaan normaalia alioikeutta (Amtsgericht) tietyissä täytäntöönpanoon liittyvissä tehtävissä. Ulosottoasiat on ohjattu erityiselle tuomioistuimen viranhaltijalle (Rechtspfleger), jolta tuomari kuitenkin voi ottaa asian itselleen ratkaistavaksi. Täytäntöönpanoasian käsittelyssä menettelysäännöt poikkeavat normaaleista siviiliprosessisäännöksistä.
Saksassa täytäntöönpano-orgaanit jaotellaan neljään ryhmään. Ensimmäisenä mainitaan ulosottomies (Gerichtsvollzieher, GV), jonka toimivalta on yleinen. Kaikki täytäntöönpanotoimet, joita ei ole erikseen määrätty tuomioistuimen tehtäviksi, kuuluvat ulosottomiehen tehtäviin. Ulosottomies on itsenäinen, tuomioistuimesta erillinen oikeushallinnon viranomainen.
Nykyisissä 22 ulosottovirastossa päällikköinä toimivat ulosottomiehet johtavan kihlakunnanvoudin ja Ahvenanmaan maakunnassa maakunnanvoudin virkanimikkeellä. Virastojen päälliköt vastaavat virastojensa toiminnallisesta tuloksellisuudesta ja hallinnosta sekä hoitavat samalla lähes poikkeuksetta myös lainkäyttöasioita. Johtavien kihlakunnanvoutien alaisina toimivat kihlakunnanvoudit hoitavat toimivaltaansa kuuluvat lainkäyttötehtävät riippumattomina lainkäyttöviranomaisina. Myös kihlakunnanulosottomiehet ja maakunnanulosottomiehet käyttävät varsin itsenäistä harkintavaltaa hoitaessaan heille määrättyjä täytäntöönpanotehtäviä. Luovuttaessa kaksiportaisesta ulosotto-organisaatiosta ei näitä toimivaltasuhteita olisi tarkoitus muuttaa. Asiallisesti Ulosottolaitoksen lainkäyttöorganisaation toimivaltasuhteet järjestettäisiin vastaamaan yksittäisen ulosottoviraston toimivaltasuhteita. Samalla tavoin kuin ulosottovirasto, olisi Ulosottolaitos luonteeltaan lainkäyttövirasto.
Valtakunnanvoudinvirastolle kuuluvat operatiivisen johdon ja ohjauksen tehtävät siirrettäisiin lainkäyttöorganisaation hallintoa keskitetysti hoitavalle Ulosottolaitoksen keskushallinnolle. Ulosottolaitosta johtaisi valtakunnanvouti apunaan apulaisvaltakunnanvouti. Heillä olisi ulosottomiehen asema.