Ulosotto
Ulosottoasioita käsitellään ulosottokaaren 3 luvun 13 §:n nojalla velalliskohtaisesti siten, että sama kihlakunnanvouti ja kihlakunnanulosottomies käsittelevät kaikki samaa vastaaja koskevat ulosottoasiat (vastaava ulosottomies). Vastaavalla ulosottomiehellä on toimivalta koko maassa ja hän voi pyytää virka-apua muilta ulosottomiehiltä täytäntöönpanotehtävien hoitamiseen. Lisäksi ulosottomiehillä on oikeus saada virka-apua muilta viranomaisilta. Pääsääntöisesti vastaava ulosottomies määräytyy vastaajan asuin- tai kotipaikan mukaan (3:14).
Ulosottomenettelyä ohjaa yleisesti ulosottokaaren 1 luvun 19 §:ssä säädetty asianmukaisuuden vaatimus. Ulosottoviranomaisten tulee toimia virkatehtävissään asianmukaisesti ja puolueettomasti. Ulosottoviranomaisilla on suhteellisen laajat toimivaltuudet, ja he käyttävät täytäntöönpanotehtävissä lain suomaa harkintavaltaa. Asianmukaisuuden vaatimus edellyttää muun muassa sitä, että harkintavaltaa tulee käyttää samankaltaisissa tapauksissa yhdenmukaisin kriteerein. Puolueettomuus taas tarkoittaa sitä, että ulosottomiehen tulee suhtautua tasapuolisesti velalliseen ja velkojaan ja kohdella yhdenvertaisesti velallisen useita eri velkojia.
Täytäntöönpano jaettaisiin laajaan täytäntöönpanoon, erityistäytäntöönpanoon ja perustäytäntöönpanoon. Perustäytäntöönpano olisi sellaisten maksuvelvoitteiden täytäntöönpanoa, jotka voidaan käsitellä nopeasti, velallista tapaamatta ja lähtökohtaisesti sähköisin menetelmin. Laajan täytäntöönpanon ulosottomiehellä olisi sama toimivalta kuin ulosottomiehellä on voimassa olevan lain nojalla. Erityistäytäntöönpano vastaisi nykyistä ulosoton erikoisperintää.
Uudistus toteutettaisiin asiakaslähtöisesti. Oikeusministeriö seuraisi uudistuksen taloudellisia vaikutuksia perintätulokseen ja julkisen talouden perintätulokseen vuoden 2022 loppuun erityisen tarkasti ja siitä raportoitaisiin asianmukaisesti.
Käytännössä velallisista suurimman osan ulosottoasiat käsiteltäisiin perustäytäntöönpanossa. Perustäytäntöönpanossa ulosottomiehet hoitaisivat niiden velallisten asioita, joiden velat tulevat tulopohjaselvityksen perusteella maksetuiksi kohtuullisessa ajassa. Valtakunnanvoudinviraston pilotoinneissa kohtuullisen ajan rajana on pidetty kuutta kuukautta. Vuonna 2016 luonnollisista henkilöistä 64 prosentilla oli ulosotossa velkaa alle 5 000 euroa ja 72 prosenttia ulosottoasioista käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa. Jos perinnän aikana velalliselle tulee uusia ulosottoasioita, joiden velkamäärä on niin suuri, etteivät ne tule loppuun maksetuiksi kuudessa kuukaudessa, velallisen ulosottoasiat siirrettäisiin laajaan täytäntöönpanoon. Jos velallisella on täytäntöönpantavana ainoastaan suppean ulosoton asioita, velallisen ulosottoasiat käsiteltäisiin ilman aikarajoitusta perustäytäntöönpanossa.
Kaksiportaisesta ulosotto-organisaatiosta luovuttaisiin. Nykyisin keskushallintotasolla olevan operatiivisen johdon ja ohjauksen tehtävät siirrettäisiin perustettavaan uuteen virastoon. Valtakunnanvoudinvirastosta ja 22 ulosottovirastosta muodostettaisiin yksi oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluva valtakunnallinen virasto, Ulosottolaitos. Oikeusministeriöllä säilyisi ulosottotoimen strateginen suunnittelu ja ohjaus, talousarviosuunnittelu ja säädösvalmistelu.
Lisäksi virkoja on täytetty määräaikaisina. Lokakuussa 2017 ulosottolaitoksessa oli vakinaisia virkamiehiä 959. Määräaikaisia virkamiehiä oli 405, joista 201:llä oli vakinainen taustavirka ulosottolaitoksessa ja 204:lla ei ollut vakinaista taustavirkaa ulosottolaitoksessa.