Ulosotto
Vuonna 2016 runsaan miljardin euron perintätuloksesta noin 420 miljoonaa euroa tilitettiin valtiolle. Ulosoton fiskaalisen merkityksen vuoksi sen tuloksellisuus tulee hankkeessa turvata. Täytäntöönpanotehtävien jakamista perustäytäntöönpanoon ja laajaan täytäntöönpanoon on osana uudistuksen valmistelua pilotoitu kolmessa ulosottovirastossa. Pilottien perusteella ei ole nähtävissä, että perinnän uudelleen järjestelyllä olisi heikentävää vaikutusta perintätulokseen. Siirtymävaiheen aikana on kuitenkin mahdollista, että toimintamenot väliaikaisesti nousevat ja perintätulos laskee. Menojen nousua voivat aiheuttaa henkilöstörakenteen ja toimipaikkaverkoston sopeuttaminen uuteen organisaatioon. On mahdollista, että tuona aikana Ulosottolaitoksen taloutta voivat rasittaa myös palkkausratkaisuihin liittyvät menot.
Ruotsissa täytäntöönpanotehtävät kuuluvat kruununvoutiviranomaiselle (Kronofogdemyndigheten). Aiemmin ulosoton keskusviranomaisena toimi veroviranomainen (Skatteverket). Vuonna 2008 paikallisista kruununvoutiviranomaisista muodostettiin yksi valtakunnallinen kruununvoutiviranomainen ja ulosotto irrotettiin veroviranomaisen alaisuudesta.
Heikkoutena nykyorganisaatiossa voidaan puolestaan pitää yhden tai kahden kihlakunnanvoudin virastoja, joita edelleen on 22 ulosottoviraston joukossa. Virastojen suurehkosta määrästä taas seuraa, ettei täytäntöönpano aina ole valtakunnallisesti yhtenäistä, koska virastoilla on erilaisia menettelytapoja. Eri virastoissa ulosoton asianosaisia ei välttämättä kohdella samanlaisissa asioissa samalla tavalla. Henkilöstö on lisäksi jakaantunut monissa virastoissa useisiin eri toimipaikkoihin siten, että yksiköt ovat epätarkoituksenmukaisen pieniä ja haavoittuvia. Virastoissa tehdään suuri määrä päällekkäistä työtä, erityisesti hallinnon puolella. Kullakin virastolla on oma budjettinsa ja oma henkilöstöhallintonsa. Sen lisäksi laki velvoittaa jokaisen viraston laatimaan lukuisan määrän erilaisia organisaatiokohtaisia suunnitelmia.
Valtakunnanvoudinvirastolle kuuluvat operatiivisen johdon ja ohjauksen tehtävät siirrettäisiin lainkäyttöorganisaation hallintoa keskitetysti hoitavalle Ulosottolaitoksen keskushallinnolle. Ulosottolaitosta johtaisi valtakunnanvouti apunaan apulaisvaltakunnanvouti. Heillä olisi ulosottomiehen asema.
Kokonaisuudistuksen neljännessä vaiheessa kumottiin aikaisempi ulosottolaki ja säädettiin ulosottokaari. Tässä vaiheessa toteutettiin vielä eräitä uudistuksia ja otettiin perussäännökset koskien myöhemmin erikseen lailla perustettavasta ulosoton keskushallintovirastosta.
Toisena ulosotto-orgaanina on täytäntöönpanotuomioistuin, jolla tarkoitetaan normaalia alioikeutta (Amtsgericht) tietyissä täytäntöönpanoon liittyvissä tehtävissä. Ulosottoasiat on ohjattu erityiselle tuomioistuimen viranhaltijalle (Rechtspfleger), jolta tuomari kuitenkin voi ottaa asian itselleen ratkaistavaksi. Täytäntöönpanoasian käsittelyssä menettelysäännöt poikkeavat normaaleista siviiliprosessisäännöksistä.
Nykyisissä 22 ulosottovirastossa päällikköinä toimivat ulosottomiehet johtavan kihlakunnanvoudin ja Ahvenanmaan maakunnassa maakunnanvoudin virkanimikkeellä. Virastojen päälliköt vastaavat virastojensa toiminnallisesta tuloksellisuudesta ja hallinnosta sekä hoitavat samalla lähes poikkeuksetta myös lainkäyttöasioita. Johtavien kihlakunnanvoutien alaisina toimivat kihlakunnanvoudit hoitavat toimivaltaansa kuuluvat lainkäyttötehtävät riippumattomina lainkäyttöviranomaisina. Myös kihlakunnanulosottomiehet ja maakunnanulosottomiehet käyttävät varsin itsenäistä harkintavaltaa hoitaessaan heille määrättyjä täytäntöönpanotehtäviä. Luovuttaessa kaksiportaisesta ulosotto-organisaatiosta ei näitä toimivaltasuhteita olisi tarkoitus muuttaa. Asiallisesti Ulosottolaitoksen lainkäyttöorganisaation toimivaltasuhteet järjestettäisiin vastaamaan yksittäisen ulosottoviraston toimivaltasuhteita. Samalla tavoin kuin ulosottovirasto, olisi Ulosottolaitos luonteeltaan lainkäyttövirasto.