Ulosotto
Täytäntöönpanotehtävien hoidossa sovelletaan velallissovellettua täytäntöönpanoa (gäldenärsanpassad verksällighet), jonka tavoitteena on, että kuhunkin velalliseen suunnataan oikea määrä resursseja ja oikeat perintätoimenpiteet. Velallisia kannustetaan ottamaan itse vastuuta taloudellisesta tilanteestaan.
Tavoitteena on lisätä ulosottomenettelyn taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua. Täytäntöönpanon laadun parantamiseksi tavoitteena erityisesti on saavuttaa suurempi yhdenmukaisuus käytännön menettelytavoissa ja lainkäyttöratkaisuissa, mikä puolestaan edistäisi oikeusvarmuutta. Ulosottomiesten työajasta kuluu noin 70—80 prosenttia vaativampien ulosottoasioiden käsittelyyn, joita puolestaan on noin 20—30 prosenttia asioista. Näin ollen noin 70—80 prosenttia ulosottoasioista hoidetaan massaluontoisesti summaarisessa menettelyssä. Tällöin asianosaisten oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että menettelyt ovat mahdollisimman yhdenmukaisia. Taloudellisuuden ja tuottavuuden edistämiseksi tavoitteena on mahdollistaa työtaakan tasaamista valtakunnallisesti sekä vapauttaa kihlakunnanulosottomiesten työaikaa vaativampien asioiden käsittelemiseen. Ulosottoasioiden käsittelyketjuja kehitettäisiin jakamalla täytäntöönpanotehtäviä uudella tavalla eri henkilöstöryhmille asian laadun ja vaativuuden mukaan.
Muita kruununvoutiviranomaisen tehtäviä ovat summaarinen prosessi (yksinkertaistettu maksamismääräysmenettely), velkajärjestely ja konkurssivalvonta. Summaarisessa prosessissa kruununvoutiviranomainen tuomioistuimen sijasta puolueettomasti päättää velkojan oikeudesta vaatia maksua, häätöä tai oikeutta omaisuuteen. Jos velallinen kiistää vaateen, asia siirretään tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos velkoja on pyytänyt maksamismääräyshakemuksessaan asian täytäntöönpanoa, täytäntöönpanoon ryhdytään maksamismääräyksen perusteella, jos velallinen ei vastaa vaateeseen tai myöntää sen.
Virossa ulosottotoimi yksityistettiin vuonna 2001. Ulosottomiehiltä (kohtutäitur) vaaditaan oikeustieteellinen koulutus. Lisäksi heidän tulee hankkia itselleen oikeusministeriön myöntämä toimilupa saadakseen suorittaa täytäntöönpanotehtäviä. Toimilupa on voimassa viisi vuotta kerrallaan, minkä jälkeen se on uusittava. Toimiluvan saatuaan ulosottomiehillä on toimivalta suorittaa ulosmittauksia ja ulosmitatun omaisuuden myyntejä sekä oikeudet päästä tiettyihin omaisuusrekistereihin.
Kruununvoutiviranomaisen tehtäviä hoidetaan pääosin keskitetysti tai toimintoihin erikoistumisen kautta. Keskittämisen ja erikoistumisen taustalla ovat olleet tehokkuus- ja yhdenmukaisuusnäkökohdat. Keskitettyjä tai erikoistumisen kautta hoidettavia tehtäviä ovat muun muassa summaarinen prosessi, asioiden kirjaaminen, kirjanpito, erikoisperintä, kuolinpesäperintä ja ulkomaanperintä. Keskitettyjä toimintoja hoidetaan joko yhdellä tai useammalla paikkakunnalla.
Ulosottokaaressa on säännöksiä Valtakunnanvoudinvirastolle kuuluvista tehtävistä. Viraston tulee erityisesti huolehtia ulosottolaitoksen palvelujen alueellisesta saatavuudesta (1:12.1). Saman luvun 24 §:n 1 momentin mukaan virasto huolehtii ulosoton tietojärjestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Virasto voi antaa hallinnollisia määräyksiä (12:2). Lisäksi ulosottokaaressa on säännöksiä virastolle kuuluvista yksittäisistä tehtävistä, kuten kihlakunnanvoutien nimittämisestä ja luvan myöntämisestä tietojärjestelmähakijaksi haluaville. Valtakunnanvoudinvirastosta annetun lain 2 §:ään on sisällytetty virastolle kuuluvat muut kuin ulosottokaaressa säädetyt tehtävät.
Ulosottoasioiden lisääntyminen johtaa kihlakunnanulosottomiesten palkkauksen nousemiseen riippumatta yleisestä palkkakehityksestä ja on työnantajan näkökulmasta ennakoimatonta. Palkka kasvaa paljolti tietotekniikkaan tehtyjen investointien vuoksi. Palkkiot ohjaavat nykyisellään toimintaa rutiiniperintään. Tällä hetkellä kihlakunnanulosottomiehen keskipalkka on noin 5 200 euroa vaihteluvälin ollessa noin 4 000—8 000 euroa kuukaudessa.