Ulosotto
Kuten kihlakunnanulosottomiesten kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä nykyisin, myös ulosottoylitarkastajien ja ulosottotarkastajien osalta näistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. On tarkoitus, että ulosottoylitarkastajan kelpoisuusvaatimukset koulutuksen osalta olisivat korkeammat kuin nykyisin kihlakunnanulosottomiehellä. Ne eivät kuitenkaan koskisi lain voimaan tullessa kihlakunnanulosottomiehen vakinaisessa virassa olevia virkamiehiä. Ne eivät myöskään koskisi määräaikaisia virkamiehiä, jos määräaikaisen virkasuhteen kesto ulottuu lain voimaantulon jälkeiseen aikaan.
Oikeudenhoidon uudistamisohjelman mukaisesti ulosoton rakenneuudistuksen yhteydessä on selvitetty ulosottolaitoksen organisaation uudistustarve. Keskeistä oli selvittää, millaisessa organisaatiossa tulevaisuuden ulosottomenettely on taloudellisinta, tuottavinta ja tehokkainta samalla asianosaisten oikeusturvasta huolehtien.
Kokonaisuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa uudistettiin ulosoton organisaatio (L 197/1996). Toinen vaihe koski muun muassa ulosottoperustetta, yleistä menettelyä ja häätöä (L 679/2003). Uudistuksessa ulosottomenettelyä kehitettiin ulosoton asianmukaisuutta, puolueettomuutta ja avoimuutta sekä kuulemista ja päätöksen perustelemista koskevilla säännöksillä sekä säädettiin ulosottoperusteen määräaikaisuudesta. Uudistus liittyi myös ulosoton tietojärjestelmän käyttöönottoon. Ensimmäisen ja toisen vaiheen välissä toteutettiin lisäksi eräitä kiireellisiä uudistuksia.
Nykyisen kaltainen hajautettu organisaatio on omiaan hankaloittamaan johtamista, toiminnan organisointia ja sen yhtenäisyyttä, tarkoituksenmukaista työnjakoa sekä työmäärän tasaista jakautumista.
Ulosoton piiriorganisaatiota on uudistettu vuoden 1996 paikallishallintouudistuksesta lähtien, jolloin siirryttiin erilliseen ulosoton organisaatioon ja luovuttiin nimismiesjärjestelmästä ulosoton osalta eräitä Lapin kihlakuntia ja yhtä Kainuun kihlakuntaa lukuun ottamatta. Näissä nimismies toimi edelleen myös ulosottomiehenä ulosottokaaren voimaantuloon saakka. Ulosottokaareen otettiin myös kihlakunnanvirastoihin perustuvasta järjestelmästä luopumisen seurauksena säännös siitä, että ulosottotoimen paikallisina toimintayksikköinä ovat ulosottovirastot kaikissa piireissä.
Kolmanneksi tuomioistuin on myös normaalissa tuomioistuinominaisuudessaan täytäntöönpanoelin tietyissä tapauksissa.
Sisällytettäessä erityistoimia edellyttäviä ulosottoasioita koskeva säännös ulosottolain 3 luvun 14 §:n 1 momenttiin, sen perusteluissa todettiin eräänä tavoitteena olevan, että myös velalliskohtaisessa järjestelmässä ulosottomiesten olisi mahdollista erikoistua. Säännöksen mukaan erityistoimia edellyttävät ulosottoasiat voitiin keskittää tietyille ulosottomiehille, jotka toimivat silloin vastaavina ulosottomiehinä. Edelleen lainkohdan perusteluista käy ilmi, että tarkoitus oli mahdollistaa ensi sijassa vaikeiden ulosottoasioiden käsittelyn, lähinnä erikoisperinnän, keskittäminen. Kuitenkin myös tietyt erityistoimet, kuten omaisuuden realisoinnit ja häädöt, katsottiin voitavan tarvittaessa keskittää tietyille, näihin toimituksiin erikoistuneille ulosottomiehille (HE 216/2001 vp).