Ulosotto
Massaluonteisten ulosottoasioiden käsittelyn keskittämisellä voitaisiin yhtenäistää ulosottomenettelyä ja täten edistää oikeusvarmuutta. Laajan täytäntöönpanon ulosottomiehet voisivat keskittyä vaativampien ja enemmän aikaa vievien asioiden käsittelyyn, jolloin voidaan odottaa perintätuloksen paranevan myös kyseisen kaltaisissa asioissa. Yleisellä tietoisuudella perinnän tehostumisesta ja erityistäytäntöönpanon toimintayksikön muodostamisesta Ulosottolaitokseen olisi vaikuttavuutta maksulaiminlyöntien ennaltaehkäisyssä ja maksumoraalin ylläpitämisessä. Hallinnollisten toimintojen, kuten esimerkiksi rahaliikenteen keskittäminen helpottaisi ulosoton hakijoiden yhteydenpitoa ulosottoon.
Kihlakunnanulosottomiesten palkkauksessa noin kolmasosa palkasta tulee perimispalkkioina. Ne määräytyvät velallisten maksujen mukaan. Vaikka järjestelmä kannustaa hyviin työsuorituksiin, lainkäyttötoiminnassa on periaatteellisesti ongelmallista, että toimitusmiehen oma palkkaus määräytyy osaksi sen mukaan, minkälaisia ratkaisuja hän tekee. Käytetty maksukehotuksen laji, maksujen ajankohta ja jaksotus, velallisille annetut vapaakuukaudet, lykkäykset palkanulosmittaukseen työttömyysjakson johdosta tai pidätyksen alentaminen sairauden tai muun syyn perusteella palkanulosmittauksessa vaikuttavat toimitusmiehen oman palkkauksen suuruuteen.
Paikallishallintouudistuksen seurauksena ulosottopiirien lukumäärä väheni vuonna 1996 231:stä 70:een. Piirien vähentäminen jatkui, ja oikeusministeriön päätöksillä yhteistoiminta-alueista ulosottopiirien määrä oli vuoteen 2005 mennessä vähentynyt 51:een. Vuoden 2008 alusta tuli voimaan valtioneuvoston asetus ulosottopiireistä (865/2007), jonka nojalla piirien määrä väheni nykyiseen 22:een. Tällä hetkellä ulosottovirastoissa on 22 päätoimipaikan lisäksi 42 sivutoimipaikkaa.
Esityksessä ehdotetaan, että täytäntöönpano jaetaan laajaan täytäntöönpanoon, perustäytäntöönpanoon ja erityistäytäntöönpanoon.
Toisena vaihtoehtona tarkasteltiin ulosotto-organisaation muodostumista noin 6—11 ulosottoviraston pohjalle. Mallina olivat ulosoton nykyiset erikoisperintäalueet ja esimerkiksi poliisin aluejako. Tällöin virastot olisivat edelliseen vaihtoehtoon verrattuna jo suurempia, mikä mahdollistaisi henkilöstön erikoistumisen. Samoin työmäärien perusteella mahdollisesti tapahtuva virkojen lakkauttaminen tai siirtäminen toiselle paikkakunnalle olisi joustavampaa kuin usean viraston mallissa, mistä voisi olla saatavissa virkarakenteeseen liittyviä säästöjä. Tässäkään mallissa ei kuitenkaan olisi mahdollista poistaa hallintoon liittyviä päällekkäisyyksiä viraston käsitteeseen liittyvien lakisääteisten tai hallinnollisten velvoitteiden vuoksi.
Ulosoton tietojärjestelmää, Uljasta, on kehitetty ja kehitetään sen toimivuuden turvaamiseksi laajassa täytäntöönpanossa ja perustäytäntöönpanossa. Tietojärjestelmä tukisi menettelyä muun muassa siirtämällä velallisen ulosottoasiat automaattisesti tai ehdottamalla niitä siirrettäväksi toiseen menettelyyn. Esimerkiksi jos perustäytäntöönpanossa olevalle velalliselle tulisi vireille häätöasia, tietojärjestelmä voisi siirtää tai ehdottaa siirtämistä laajaan täytäntöönpanoon. Tietojärjestelmään on mahdollista myös määritellä euroraja, jonka ylittyessä velallisen ulosottoasiat siirrettäisiin automaattisesti laajaan täytäntöönpanoon. Siirrot on mahdollista toteuttaa siten, että joko automaattisiirto tai ulosottotarkastajan tekemä siirtopäätös tulevat ulosottoylitarkastajan tietoon samalla hetkellä, kun siirto tapahtuu. Tietojärjestelmään voidaan myös luoda seuranta, jossa se ehdottaa määritellyn määräajan jälkeen tarkistamaan, onko tarpeen siirtää velallinen laajaan täytäntöönpanoon. Täten voitaisiin turvata se, ettei velalliselle mahdollisesti tullut uusi ulosmittauskelpoinen omaisuus, muu kuin toistuvaistulo, jää huomaamatta.
Edellä todetusta huolimatta menojen sopeuttamistarve on edelleen suuri. Ottaen huomioon jo tehdyt sopeutustoimet ja tällä hetkellä tiedossa olevat lisäsäästötarpeet menotasoa tulisi vuoteen 2023 mennessä edelleen alentaa 8—10 miljoonaa euroa nykytasoon verrattuna. Laskelmassa on huomioitu, että oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön välisessä yhteistyöpöytäkirjassa (Yhteistyöpöytäkirja tuottavuutta lisäävästä hankkeesta 16.10.2015, OM 19/042/2015) on edellytetty, että tuottavuushyötynä ulosottolaitoksen määrärahoista vähennetään 0,5 milj. euroa vuonna 2020, 1,0 milj. euroa vuonna 2021 ja 4 milj. euroa vuonna 2022. Kokonaislaskelmat tarkentuvat, kun palkkakustannukset ovat virkaehtosopimusten tekemisen jälkeen tarkemmin laskettavissa ja mahdollisia uusia kehyspäätöksiä tehdään.