Ulosotto
Saksassa täytäntöönpano-orgaanit jaotellaan neljään ryhmään. Ensimmäisenä mainitaan ulosottomies (Gerichtsvollzieher, GV), jonka toimivalta on yleinen. Kaikki täytäntöönpanotoimet, joita ei ole erikseen määrätty tuomioistuimen tehtäviksi, kuuluvat ulosottomiehen tehtäviin. Ulosottomies on itsenäinen, tuomioistuimesta erillinen oikeushallinnon viranomainen.
Kruununvoutiviranomaisella on nykyisin toimintoja 36 paikkakunnalla. Kruununvoutiviranomaista johtaa valtakunnanvouti (Rikskronofogde), joka vastaa kaikilta osin viranomaisen toiminnasta. Valtakunnanvoudin virka on määräaikainen. Valtakunnanvoudin apuna toimii apulaisvaltakunnanvouti. Valtakunnanvoudin työtä tukee hallituksen nimittämä neuvosto (Insynsrådet), jonka tehtävänä on antaa neuvoja virastopäällikölle, mutta neuvostolla ei ole varsinaista päätösvaltaa.
Rakenneuudistus pitää sisällään monenlaista sopeuttamista. Rakenteiden uudistamisen rinnalla erityisesti automaatiota on lisättävä ja sähköisiä asiointipalveluja kehitettävä. Uudistusten tuloksena työtä tehtäisiin kevyemmässä organisaatiorakenteessa, pienemmällä henkilökunnan määrällä mutta tarkoituksenmukaisemmalla henkilöstörakenteella sekä tehokkaimmilla ja taloudellisemmilla menettelyillä. Vaihtoehtona rakenneuudistukselle olisi, että toimintamäärärahojen entisestään pienentyessä jouduttaisiin henkilöstöä vähentämään hallitsemattomasti.
Myös ulosottotoimen hallinto-organisaatio uudistettiin vuonna 1996. Ulosottoviranomaiset ja ulosottotoimen hallinto tulivat kuulumaan kokonaisuudessaan oikeusministeriön hallinnonalaan. Lääninhallituksille aluehallintoviranomaisina erikseen asetuksella säädettiin ulosoton ohjaus-, valvonta- ja muita tehtäviä. Kolmiportainen organisaatio muuttui kaksiportaiseksi vuoden 2010 alussa, kun Valtakunnanvoudinvirasto perustettiin ja lääninhallitukset lakkautettiin. Oikeusministeriölle jäi lähinnä ulosottolaitoksen strateginen suunnittelu ja ohjaus, talousarviosuunnittelu ja säädösvalmistelu.
Toimistohenkilökunnan virkoihin ei ole säädettyjä erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Täytettävien virkojen kulloinkin edellyttämät koulutusvaatimukset, kokemus sekä henkilökohtaiset ominaisuudet riippuvat tehtävän luonteesta. Toimistohenkilöstön koulutustaso on noussut. Käytännössä useimmilla toimistovirkoihin rekrytoitavilla virkamiehillä on korkeakoulututkinto.
Laajassa täytäntöönpanossa voitaisiin panna täytäntöön kaikkia ulosottokaaren 1 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettuja velvoitteita ja turvaamistoimia, ja sitä toimittaisivat ulosottoylitarkastajat eli nykyiset kihlakunnanulosottomiehet sekä kihlakunnanvoudit. Laajassa täytäntöönpanossa ja erityistäytäntöönpanossa toimivien ulosottoylitarkastajien toimivaltuudet vastaisivat nykyisten kihlakunnanulosottomiesten toimivaltuuksia.
Ulosotossa noudatetaan niin sanottua attraktioperiaatetta, mikä tarkoittaa sitä, että ulosottomies ratkaisee itse täytäntöönpanossa esiin nousevat kysymykset. Tämä koskee sekä ulosotto-oikeudellisia kysymyksiä että aineellisoikeudellisia kysymyksiä.