Ulosotto
Esityksen taustalla on vuosille 2013—2025 laadittu oikeudenhoidon uudistamisohjelma (oikeusministeriö, mietintöjä ja lausuntoja 16/2013). Sen mukaan ulosottolaitos on organisoitava asianmukaisen oikeudenhoidon, täytäntöönpanon tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden sekä hyvän palvelukyvyn vaatimusten mukaisesti. Tavoitteena tuli olla ulosottolaitoksen taloudellisuuden ja tuottavuuden lisääminen asianosaisten oikeusturvaa vaarantamatta. Oikeusministeriön ja Valtakunnanvoudinviraston välisen kaudelle 2018—2021 laaditun tulostavoiteasiakirjan (OM 35/013/2017) mukaan ulosottolaitoksen tavoitteena vuoteen 2025 on oikeudenmukainen, korkealaatuinen, tehokas ja taloudellinen ulosotto.
Täytäntöönpanoasioita on kahdenlaisia: julkisia (allmänna mål) ja yksityisiä (enskilda mål). Julkiset asiat koostuvat julkisoikeudellisista saatavista, joiden velkoja on valtio tai kunta (esimerkiksi sakot, verot, tullimaksut ja muut julkisten velkojien maksut). Kaikki muut asiat ovat yksityisiä (esimerkiksi maksamattomat elatussaatavat, lainat, vuokrat ja muut maksut).
Neljäntenä ryhmänä ovat muut viranomaiset. Erityisesti kiinteistökirjanpitäjän katsotaan toimivan ulosottoviranomaisena eräissä kiinnitystilanteissa.
Edellä sanotuista syistä esityksessä on päädytty ehdottamaan täytäntöönpanon jakamista täytäntöönpano- ja selvitystehtävien laajuuden suhteen kolmeen prosessiin: perustäytäntöönpanoon, laajaan täytäntöönpanoon ja erityistäytäntöönpanoon. Perustäytäntöönpanossa perinnässä käsiteltäisiin rutiiniluotoisia ja vähän harkintavaltaa sisältäviä tehtäviä ja laajassa täytäntöönpanossa vaativampia ja enemmän harkintavaltaa sisältäviä tehtäviä. Erityistäytäntöönpano vastaisi nykyistä ulosoton erikoisperintää.
Esityksessä ehdotetaan, että ammattimaista perintätoimintaa harjoittavan henkilön sekä julkisyhteisön olisi toimitettava ulosottohakemus käyttäen sähköisiä menetelmiä joko ulosoton sähköisen asiointipalvelun kautta tai tietojärjestelmähakijana. Säännöksellä pyritään lisäämään sähköistä asiointia ja vähentämään aikaa vievää manuaalista hakemusten käsittelyä ulosottovirastoissa.
Esityksessä ehdotetaan, että valtakunnanvoudilla ja apulaisvaltakunnanvoudilla olisi kelpoisuus ulosoton toimitustehtäviin. He olisivat ulosottomiehiä. Tässä ominaisuudessa ja Ulosottolaitoksen johtavina virkamiehinä heiltä edellytettäisiin oikeustieteen ylempää korkeakoulututkintoa ja erinomaista perehtyneisyyttä ulosottotoimeen.
Ulosottokaarta muutettiin 1.1.2010 voimaan tulleella lailla (521/2009), jolloin siinä muun muassa otettiin huomioon Valtakunnanvoudinviraston perustamisesta aiheutuvat muutostarpeet. Virasto perustettiin samanaikaisesti voimaan tulleella Valtakunnanvoudinvirastosta annetulla lailla (519/2009). Tämän jälkeen ulosottokaareen on tehty vähäisiä muutoksia liittyen muun lainsäädännön uudistamiseen.