Ulosotto
Virossa ulosottotoimi yksityistettiin vuonna 2001. Ulosottomiehiltä (kohtutäitur) vaaditaan oikeustieteellinen koulutus. Lisäksi heidän tulee hankkia itselleen oikeusministeriön myöntämä toimilupa saadakseen suorittaa täytäntöönpanotehtäviä. Toimilupa on voimassa viisi vuotta kerrallaan, minkä jälkeen se on uusittava. Toimiluvan saatuaan ulosottomiehillä on toimivalta suorittaa ulosmittauksia ja ulosmitatun omaisuuden myyntejä sekä oikeudet päästä tiettyihin omaisuusrekistereihin.
Kruununvoutiviranomaisen tehtäviä hoidetaan pääosin keskitetysti tai toimintoihin erikoistumisen kautta. Keskittämisen ja erikoistumisen taustalla ovat olleet tehokkuus- ja yhdenmukaisuusnäkökohdat. Keskitettyjä tai erikoistumisen kautta hoidettavia tehtäviä ovat muun muassa summaarinen prosessi, asioiden kirjaaminen, kirjanpito, erikoisperintä, kuolinpesäperintä ja ulkomaanperintä. Keskitettyjä toimintoja hoidetaan joko yhdellä tai useammalla paikkakunnalla.
Vireille tulleiden asioiden määrä on viime vuosina ollut noin 2 600 000—3 000 000. Ulosottovelallisten määrä oli vuonna 2016 noin 550 000, joista luonnollisia henkilöitä oli hieman alle 500 000.
Lähes kaikki säästöt on saatava palkkauskustannuksista. Ulosottolaitoksen menoista palkkakustannuksia on noin 80 prosenttia. Muista menoeristä ei säästöjä juurikaan ole saatavissa. Jos palkkakustannuksissa ei saada rakenteiden ja työnjaon uudistusten kautta säästöjä, ne on otettava nykyrakenteesta, mikä merkitsisi edelleen merkittävää virkojen vähenemistä. Henkilöstöresurssi on jo tällä hetkellä niin alhainen, että monin paikoin on vaikeuksia selviytyä nykyisistä asiamääristä. Vaativampiin tehtäviin ja asioiden tutkimiseen jää vähemmän aikaa. Tämä on omiaan vaarantamaan asianosaisten, erityisesti velkojien oikeusturvaa.
Kihlakunnanulosottomiesten virkojen vähentämisellä heidän palkkauksensa nousisi nykyisellä palkkarakenteella entisestään. Säästöjä saataisiin vain peruspalkan kustannuksissa. Perimispalkkiot jaettaisiin jäljelle jäävien virkamiesten kesken. Toimistohenkilöstöä tarvittaisiin enemmän täytäntöönpanon tukitehtäviin, mikä vähentäisi toimistotehtäviin käytettävissä olevia resursseja.
Ulosottokaaressa on säännöksiä Valtakunnanvoudinvirastolle kuuluvista tehtävistä. Viraston tulee erityisesti huolehtia ulosottolaitoksen palvelujen alueellisesta saatavuudesta (1:12.1). Saman luvun 24 §:n 1 momentin mukaan virasto huolehtii ulosoton tietojärjestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Virasto voi antaa hallinnollisia määräyksiä (12:2). Lisäksi ulosottokaaressa on säännöksiä virastolle kuuluvista yksittäisistä tehtävistä, kuten kihlakunnanvoutien nimittämisestä ja luvan myöntämisestä tietojärjestelmähakijaksi haluaville. Valtakunnanvoudinvirastosta annetun lain 2 §:ään on sisällytetty virastolle kuuluvat muut kuin ulosottokaaressa säädetyt tehtävät.
Yhtenä asianmukaisuuden ilmentymänä ulosottokaaren 1 luvun 20 §:ssä on säädetty ulosoton avoimuuden vaatimuksesta. Avoimuus tarkoittaa sitä, että asianosaiselle annetaan riittävästi tietoja silloin, kun niiden antamiselle ei ole estettä. Tietoja on annettava ensinnäkin asianosaisen pyynnöstä, mutta myös omatoimisesti, jos ulosottomies havaitsee tilanteen tätä vaativan. Erityisesti säännöksessä on mainittu velallisen informointi oikeudesta pyytää ulosoton määrän rajoittamista.