Ulosotto
Ulosottomenettelyä ohjaa yleisesti ulosottokaaren 1 luvun 19 §:ssä säädetty asianmukaisuuden vaatimus. Ulosottoviranomaisten tulee toimia virkatehtävissään asianmukaisesti ja puolueettomasti. Ulosottoviranomaisilla on suhteellisen laajat toimivaltuudet, ja he käyttävät täytäntöönpanotehtävissä lain suomaa harkintavaltaa. Asianmukaisuuden vaatimus edellyttää muun muassa sitä, että harkintavaltaa tulee käyttää samankaltaisissa tapauksissa yhdenmukaisin kriteerein. Puolueettomuus taas tarkoittaa sitä, että ulosottomiehen tulee suhtautua tasapuolisesti velalliseen ja velkojaan ja kohdella yhdenvertaisesti velallisen useita eri velkojia.
Laajaa täytäntöönpanoa toimitettaisiin alueellisissa toimintayksiköissä. Aluejaosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Perustäytäntöönpanoon ja erityistäytäntöönpanoon kuuluvia ulosottoasioita käsiteltäisiin asianomaisessa valtakunnallisessa toimintayksikössä. Oikeusministeriön asetuksella säädettäisiin siitä, minkä toimintayksikön toimintoja kuhunkin toimipaikkaan sijoitetaan. Toimintayksikön päällikkönä olisi johtava kihlakunnanvouti. Tiettyjen erityisosaamista vaativien täytäntöönpanotoimien keskittämisestä tietyille ulosottomiehille voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella.
Kaksiportaisesta ulosotto-organisaatiosta luovuttaisiin. Nykyisin keskushallintotasolla olevan operatiivisen johdon ja ohjauksen tehtävät siirrettäisiin perustettavaan uuteen virastoon. Valtakunnanvoudinvirastosta ja 22 ulosottovirastosta muodostettaisiin yksi oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluva valtakunnallinen virasto, Ulosottolaitos. Oikeusministeriöllä säilyisi ulosottotoimen strateginen suunnittelu ja ohjaus, talousarviosuunnittelu ja säädösvalmistelu.
Täytäntöönpanon jako tarkoittaisi sitä, että ulosottoylitarkastajat voisivat laajassa täytäntöönpanossa keskittyä vaativampiin ja laajempaa tutkintaa edellyttäviin ulosottoasioihin, realisoitavan omaisuuden ulosmittauksiin ja myyntiin sekä paikkasidonnaisiin täytäntöönpanotoimiin (esimerkiksi häätöjen täytäntöönpano). Velalliset, joiden ulosottoasiat ovat rutiiniluontoisempia ja vähemmän selvittelytyötä vaativia, olisivat pääsääntöisesti perustäytäntöönpanossa.
Täytäntöönpano jaettaisiin laajaan täytäntöönpanoon, erityistäytäntöönpanoon ja perustäytäntöönpanoon. Perustäytäntöönpano olisi sellaisten maksuvelvoitteiden täytäntöönpanoa, jotka voidaan käsitellä nopeasti, velallista tapaamatta ja lähtökohtaisesti sähköisin menetelmin. Laajan täytäntöönpanon ulosottomiehellä olisi sama toimivalta kuin ulosottomiehellä on voimassa olevan lain nojalla. Erityistäytäntöönpano vastaisi nykyistä ulosoton erikoisperintää.
Lisäksi virkoja on täytetty määräaikaisina. Lokakuussa 2017 ulosottolaitoksessa oli vakinaisia virkamiehiä 959. Määräaikaisia virkamiehiä oli 405, joista 201:llä oli vakinainen taustavirka ulosottolaitoksessa ja 204:lla ei ollut vakinaista taustavirkaa ulosottolaitoksessa.
Ehdotetulla täytäntöönpanon jaottelulla ei muutettaisi velalliskohtaista käsittelyä eikä vastaavan ulosottomiehen periaatetta. Velallisen asioita käsiteltäisiin kokonaisuutena kussakin täytäntöönpanomenettelyssä. Velallisen ulosottoasiat voitaisiin käsitellä myös perintäryhmässä. Perintäryhmään kuuluva ulosottomies toimisi velallisen vastaavana ulosottomiehenä ja vastaisi velallisen ulosottoasioiden kokonaistilanteen hallinnasta.