Ulosotto
Muutoksenhakuforum määräytyisi samalla tavoin riippumatta siitä, missä täytäntöönpanossa muutoksenhaun kohteena oleva päätös olisi tehty. Pääsääntönä olisi ulosottoasian vastaajana olevan luonnollisen henkilön osalta hänen kotipaikkansa tai vakituinen asuinpaikkansa ja oikeushenkilön osalta tämän kotipaikka tai paikka, josta hallintoa hoidetaan.
Nykyisen organisaation vahvuuksina voidaan pitää kaksiportaisen ulosottolaitoksen selkeyttä. Lainkäyttötehtävät kuuluvat ulosottoviranomaisille ja hallintotehtävät Valtakunnanvoudinvirastolle. Täytäntöönpano-organisaatio on maantieteellisesti kattava, minkä johdosta velalliset ovat lähellä paikallisia ulosottoviranomaisia. Tämä mahdollistaa paikallisesti joustavan toiminnan ja nopean reagoinnin.
Perustäytäntöönpano olisi uusi menettelymuoto, jossa toimitettaisiin massaluontoista maksuvelvoitteiden täytäntöönpanoa tapauksissa, joissa velat kertyvät kohtuullisessa ajassa. Edellytyksenä olisi myös, ettei olisi tarpeen ulosmitata sellaista omaisuutta, joka tulee muuttaa rahaksi. Perustäytäntöönpanoa toimittaisi uusi virkamiesryhmä ulosottotarkastajat (Valtakunnanvoudinviraston arvion mukaan noin 180 virkaa), sekä heidän esimiehinään johtava kihlakunnanvouti ja kihlakunnanvoudit.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa tämän hetkisistä ulosottovirastoista lakkautettaisiin 1—2 kihlakunnanvoudin virastot, jolloin jäljelle jäisi edelleen 18 ulosottovirastoa. Tämä vähentäisi pieniin virastoihin liittyvää haavoittuvuutta eli käytännössä sidonnaisuutta yksittäisiin virkamiehiin. Tämän hetken ulosotto-organisaation heikkouteen eli eri virastoissa tehtävän hallinnon päällekkäisyyteen tällä vaihtoehdolla ei olisi kuitenkaan mainittavaa vaikutusta, koska kullakin virastolla on hallinnon suhteen eri laeissa asetettuja velvoitteita, jotka niiden on täytettävä. Myöskään erääksi menettelylliseksi tavoitteeksi asetettu henkilöstön mahdollisuus erikoistua ei toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla, koska monet virastot olisivat edelleen verrattain pieniä. Selvitystyössä nähtiin tämän vaihtoehdon mahdollisuudet vähentää olemassa olevan organisaation heikkouksia varsin vähäisinä. Muutos olisi vähäinen ja sen säästövaikutukset samoin.
Sittemmin momenttiin tehtiin ulosottokaaren säätämisen yhteydessä 1.1.2008 voimaan tullut täsmennys, jonka mukaan erityistoimia edellyttäviä ulosottoasioita hoitava ulosottomies toimii silloin vain ”siltä osin” vastaavana ulosottomiehenä. Täsmennyksellä säädettiin poikkeus velalliskohtaisesta ulosottoasioiden käsittelystä erityistoimia edellyttävän ulosottoasian täytäntöönpanossa. Lainkohdan perusteluissa (HE 83/2006 vp) todetaan: ”Esimerkiksi erikoisperintätoimia voitaisiin suorittaa siihen erikoistuneissa yksiköissä ilman, että kyseisen velallisen kaikkia ulosottoasioita tarvitsee välttämättä keskittää sinne. Jos myöhemmin osa ulosottomiehistä erikoistuu esimerkiksi omaisuuden realisointeihin, se voi tapahtua ilman, että velallisen asioita muutoin tarvitsee keskittää kyseiselle ulosottomiehelle.”
Erikoisperinnän euromääräinen tulos sisältyy yllä ilmoitettuun prosenttijakaumaan. Se oli noin 3,5 % koko ulosottolaitoksen perintätuloksesta vuonna 2016.
Ehdotetuilla laeilla toteutettaisiin ulosoton rakenneuudistukseen liittyvät organisaatiomuutokset. Nykyinen ulosottolaitos organisoitaisiin yksiportaiseksi. Keskushallintovirastona toimivasta Valtakunnanvoudinvirastosta ja 22 ulosottovirastosta muodostettaisiin yksi valtakunnallinen virasto, Ulosottolaitos. Ulosottolaitoksella olisi Valtakunnanvoudinvirastoa vastaava, hallinnosta huolehtiva keskushallinto. Ulosottolaitoksen toimipaikoista säädettäisiin nykyistä vastaavasti oikeusministeriön asetuksella. Ulosottolaitosta johtaisi valtakunnanvouti apunaan apulaisvaltakunnanvouti. Heillä olisi ulosottomiehen asema. Ulosottomiesten asemaan itsenäisinä lainkäyttöviranomaisina esityksellä ei olisi vaikutuksia.