Ulosotto
Ulosottolaitoksen keskushallinnossa hallintovirkamiehinä olisi, kuten Valtakunnanvoudinvirastossa nykyään, johtavia hallintovouteja ja hallintovouteja esimies- ja asiantuntijatehtävissä.
Ulosottolaitoksen on pystyttävä vastaamaan, ei vain tällä hetkellä tiedossa oleviin kehyspäätöksiin, vaan myös tulevaisuuden mahdollisiin määrärahaleikkauksiin. Toiminnan tehokkuuden ja laadukkaan oikeudenhoidon ylläpitäminen ja edistäminen jatkossakin edellyttää kokonaisvaltaista rakenneuudistusta. Tämä tarkoittaa myös täytäntöönpano-organisaation ja ulosottoasioiden käsittelyketjun uudistamista sekä näiden edellyttämän henkilöstörakenteen muodostamista. Tarvitaan rakenteita, jotka vastaavat taloudellisiin ja toiminnallisiin haasteisiin myös pitemmällä tähtäimellä.
Perustäytäntöönpanon tehtävät olisivat vaativuustasoltaan alhaisempia kuin laajan täytäntöönpanon tehtävät. Tehtävien vaativuustasojen erilaisuus on tullut esiin myös Valtakunnanvoudinviraston aloitteesta käynnistetyissä ulosottomenettelyn jakamista kokeilleissa piloteissa mukana olevien ulosottomiesten arvioissa. Pilotoinneista saadun kokemuksen pohjalta on nähtävissä pilotoidun menettelymallin tuomat tehokkuushyödyt nykyiseen täytäntöönpanomenettelyyn verrattuna. Pilotoinnit osoittivat, että virkatehtävät on määriteltävä valtakunnallisella tasolla selkeästi. Koska perustäytäntöönpano on massaluontoista menettelyä, on tarkoituksenmukaista, ettei perustäytäntöönpano jakaudu osaksi laajan täytäntöönpanomenettelyn alueellista organisaatiota suuren esimiesvoutimäärän alaisuuteen. Tämä olisi perustäytäntöönpanon yhtenäisyyden ja velallisten ulosottoasioiden yhdenmukaisen käsittelyn kannalta parempi vaihtoehto. Valtakunnallisessa yksikössä työtehtävät voitaisiin tasata ulosottomiesten kesken heidän sijaintipaikastaan riippumatta.
Erikoisperintä kuuluu niin sanottuihin erityistoimia edellyttäviin ulosottoasioihin (3:14), joiden osalta voidaan käsittelypaikan suhteen tehdä tavallista pitemmälle menevä poikkeaminen asuin- tai kotipaikasta taikka etujen valvontapaikasta (HE 216/2001 vp).
Kihlakunnanvoutien ja muiden virkamiesten kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään ulosottotoimen hallinnosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Osalle kihlakunnanvouteja alueilla, joilla on paljon ruotsinkielistä väestöä, on säädetty erityiset kelpoisuusvaatimukset ruotsin kielen taidon osalta.
Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö ovat arvioineet vuonna 2015 (oikeusministeriön ja valtionvarainministeriön välinen yhteistyöpöytäkirja tuottavuutta lisäävästä hankkeesta 16.10.2015, OM 19/042/2015), että rakenneuudistuksen toteuduttua kokonaishankkeen lopullinen nettosäästö olisi noin 14,5 miljoonaa euroa sen hetkiseen kulutasoon verrattuna. Säästöjen arvioidaan toteutuvan täysimääräisinä vuodesta 2022 alkaen. Tuottavuussäästöjen saavuttaminen täysimääräisenä edellyttää rakenneuudistushankkeen toteuttamista kokonaisuudessaan, ICT:n kehittämistä, organisaatiomuutoksia ja työnkulkujen uudistamista tähän liittyvine palkkausratkaisuineen.
Kolmantena vaihtoehtona tarkasteltiin mahdollisuutta siirtyä yhden ulosottoviraston malliin. Tämän vaihtoehdon eduiksi katsottiin toiminnan vapaamman organisoinnin, resurssien joustavan hyödyntämisen koko viraston käyttöön esimerkiksi vapautuvien virkojen siirtojen muodossa, toiminnallisten muutosten keskitetyn toteuttamisen sekä käytäntöjen yhtenäistämisen. Yhden viraston malli ei muodostaisi rajoitteita esimerkiksi valtakunnallisten työpinojen käyttöönotolle.