Ulosotto
Ulosottoviranomaisella ei ole oikeutta tutkia ulosottoperusteen sisällön oikeellisuutta (tutkimiskielto) materiaalisten eikä prosessuaalistenkaan kysymysten osalta. Hakemusvaiheessa ulosottomiehen tutkimisvelvollisuus rajoittuu pääsääntöisesti siihen, onko saatava tai muu oikeus vanhentunut tai muutoin lakannut.
Esitys on osa ulosoton rakenneuudistusta. Ehdotetuilla säännöksillä toteutettaisiin oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa asetettuja tavoitteita keventämällä organisaatiorakenteita ja uudistamalla henkilöstörakenteita. Keskeisenä tavoitteena on sopeuttaa ulosottolaitoksen toimintamenot valtiontalouden kehysrahoituksen edellyttämälle tasolle. Rakenneuudistuksen tulisi vastata tiedossa olevien kehysleikkausten lisäksi myös tulevien vuosien menopaineisiin.
Laajassa täytäntöönpanossa olisivat vain ne velalliset, joiden ulosottoasioiden täytäntöönpano edellyttää ulosottoselvitysten tekemistä, kiinteän ja irtaimen omaisuuden ulosmittausta ja myyntiä, sekä muun omaisuuden selvittelytoimia. Yksi peruste laajalle täytäntöönpanolle on velallisen velkojen kokonaismäärä. Pilottien yhteydessä on arvioitu, että laajaan täytäntöönpanoon voisivat automaattisesti siirtyä sellaiset velalliset, joiden velkasaldo on yli 4 000 euroa. Samoin velalliset, joilla on täytäntöönpantavana muu kuin maksuvelvoite, esimerkiksi häätö tai turvaamistoimi, käsiteltäisiin laajassa täytäntöönpanossa. Kun laajaa täytäntöönpanoa edellyttäneet toimenpiteet on tehty ja velallisella on edelleen velkaa jäljellä, velallinen joko todettaisiin varattomaksi tai siirrettäisiin perustäytäntöönpanoon toistuvaistulon ulosmittauksen jatkamiseksi.
Euroopan neuvoston ministerikomitea on antanut suosituksen Rec (2013) 17 ”Recommendation to member states on enforcement”. Myös Euroopan neuvoston CEPEJ-komitea on antanut hyvää täytäntöönpanoa koskevan oppaan CEPEJ (2015) 10 ”Good practice guide of enforcement of judicial decisions”. Suositus ei ole oikeudellisesti velvoittava, mutta sen, samoin kuin CEPEJ:n oppaan asiasisältö on otettu huomioon tämän esityksen valmistelussa.
Kolmannessa vaiheessa uudistettiin ulosmittausta, myyntiä ja tilitystä koskevat säännökset (L 469/2006). Tavoitteena oli kehittää heikossa taloudellisessa asemassa olevien velallisten vähimmäissuojaa, parantaa yritystoiminnan jatkamisen edellytyksiä ulosotossa ja kehittää huutokaupalle vaihtoehtoisia myyntimuotoja. Lisäksi korostettiin velallisen omatoimisuutta sekä perinnän toteuttamista erilaisin vaihtoehtoisin keinoin, kuten maksusuunnitelmien ja maksusopimusten avulla.
Johtavien hallintovoutien ja hallintovoutien kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Nykyisin heidän kelpoisuusvaatimuksistaan säädetään laissa valtakunnanvoudinvirastosta. Heidän kelpoisuusvaatimuksiinsa ei esitetä muutoksia.
Valtakunnanvoudinvirastolle kuuluu hallinnollinen ulosottotoimen yleinen johto, ohjaus ja valvonta. Virastolla on vastuu ulosottotoimen operatiivisesta johtamisesta ja kehittämishankkeiden toteutuksesta. Sen tulee huolehtia ulosottolaitoksen operatiivisista hallintotehtävistä, kuten tulosohjauksesta, koulutuksesta ja erilaisista toiminnan tukitehtävistä. Virasto huolehtii myös ulosoton tietojärjestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Virasto voi antaa hallinnollisia määräyksiä. Julkista valtaa se käyttää esimerkiksi kantelu- ja korvausasioissa, mutta se ei ole lainkäyttöelin. Päätökset, jotka koskevat ulosottovirastojen virkoja tekee Valtakunnanvoudinvirasto. Oikeusministeriölle kuuluu palkkaustoimivalta.