Ulosotto
Täytäntöönpanon jako tarkoittaisi sitä, että ulosottoylitarkastajat voisivat laajassa täytäntöönpanossa keskittyä vaativampiin ja laajempaa tutkintaa edellyttäviin ulosottoasioihin, realisoitavan omaisuuden ulosmittauksiin ja myyntiin sekä paikkasidonnaisiin täytäntöönpanotoimiin (esimerkiksi häätöjen täytäntöönpano). Velalliset, joiden ulosottoasiat ovat rutiiniluontoisempia ja vähemmän selvittelytyötä vaativia, olisivat pääsääntöisesti perustäytäntöönpanossa.
Laajaa täytäntöönpanoa toimitettaisiin alueellisissa toimintayksiköissä. Aluejaosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Perustäytäntöönpanoon ja erityistäytäntöönpanoon kuuluvia ulosottoasioita käsiteltäisiin asianomaisessa valtakunnallisessa toimintayksikössä. Oikeusministeriön asetuksella säädettäisiin siitä, minkä toimintayksikön toimintoja kuhunkin toimipaikkaan sijoitetaan. Toimintayksikön päällikkönä olisi johtava kihlakunnanvouti. Tiettyjen erityisosaamista vaativien täytäntöönpanotoimien keskittämisestä tietyille ulosottomiehille voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella.
Lisäksi virkoja on täytetty määräaikaisina. Lokakuussa 2017 ulosottolaitoksessa oli vakinaisia virkamiehiä 959. Määräaikaisia virkamiehiä oli 405, joista 201:llä oli vakinainen taustavirka ulosottolaitoksessa ja 204:lla ei ollut vakinaista taustavirkaa ulosottolaitoksessa.
Valtakunnanvoudinvirastosta saadun tiedon mukaan ulosottovirastoissa saavuttaa 65 vuoden iän ajanjaksolla 2017—2021 yhteensä 196 henkilöä. Heistä 11 on kihlakunnanvouteja, 86 kihlakunnanulosottomiehiä ja 99 toimistohenkilöä. Valtakunnanvoudinvirasto on arvioinut, että esimerkiksi 10 miljoonan euron säästö merkitsisi ulosoton palkkakustannusrakenteen keskiarvoilla laskettuna yli sadan kihlakunnanulosottomiehen viran vähennystä ja vastaavaa vähennystä myös toimistossa, eli käytännössä eläköitymiset tulisi hyödyntää täysimääräisesti. Tätä kuitenkaan ei nykyrakenteilla voida toteuttaa tuottavuutta ja työn laatua olennaisesti heikentämättä eikä asianosaisten oikeusturvaa vaarantamatta. Seurauksena olisi tällöin myös valtiolle velkojana tilitettävien ulosottokertymien ja ulosottomaksutulojen väheneminen.
Esityksessä ehdotetaan säilytettäväksi velalliskohtainen käsittely ja vastaavan ulosottomiehen periaate. Rajoitetun poikkeamisen velalliskohtaisesta käsittelystä mahdollistaisi ehdotettu erityistoimien täytäntöönpanoa koskeva säännös. Esityksessä ehdotetaan myös, että samaa vastaaja koskevia ulosottoasioita voitaisiin käsitellä yhteistyössä perintäryhmässä. Tämä mahdollistaisi erikoistumista perintäryhmän sisällä. Myös perintäryhmässä asianomaisen kihlakunnanvoudin lisäksi yksi ulosottoylitarkastaja tai ulosottotarkastaja toimisi vastaavana ulosottomiehenä ja vastaisi velallisen ulosottoasioiden kokonaishallinnasta.
Ehdotetulla täytäntöönpanon jaottelulla ei muutettaisi velalliskohtaista käsittelyä eikä vastaavan ulosottomiehen periaatetta. Velallisen asioita käsiteltäisiin kokonaisuutena kussakin täytäntöönpanomenettelyssä. Velallisen ulosottoasiat voitaisiin käsitellä myös perintäryhmässä. Perintäryhmään kuuluva ulosottomies toimisi velallisen vastaavana ulosottomiehenä ja vastaisi velallisen ulosottoasioiden kokonaistilanteen hallinnasta.
Kaksiportaisesta ulosotto-organisaatiosta luovuttaisiin. Nykyisin keskushallintotasolla olevan operatiivisen johdon ja ohjauksen tehtävät siirrettäisiin perustettavaan uuteen virastoon. Valtakunnanvoudinvirastosta ja 22 ulosottovirastosta muodostettaisiin yksi oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluva valtakunnallinen virasto, Ulosottolaitos. Oikeusministeriöllä säilyisi ulosottotoimen strateginen suunnittelu ja ohjaus, talousarviosuunnittelu ja säädösvalmistelu.